2010

Kuluneen vuoden aikana on tullut ulos paljon hyviä elokuvia. Muistan hyvin kuinka vuosi sitten tähän aikaan odotin malttamattomana Sherlock Holmesia. Sen lisäksi tulivat Kick-Ass, A-Team, Sex and the City 2, Salt, uusin Harry Potter jne. Suurempiakin leffatapauksia on mahtunut mukaan. Vuoden aikana ilmestyneistä viihdyttävin on minulle kuitenkin ollut Robin Hood - elokuva josta en vieläkään ole saanut tarpeekseni.

Tropic Thunder (2008)

Tämä toimintakomedia alkoi ihan lupaavasti, kun alussa näytettiin mm. tämä feikkitraileri:

Sen jälkeen mentiinkin ihan metsään. Tätä leffaa on mulle jopa suositeltu, eli ehkä en sitten vaan ymmärtänyt mikä tässä oli pointtina. Leffa ei juurikaan naurattanut. Robert Downey Jr. oli ihan hauska, eikä Tom Cruisea meinannut tunnistaa. Mutta siinä ne hyvät puolet sitten olivatkin. Edes Jack Black ei viihdyttänyt ja Nick Nolte tuntuu olevan oikeastikin ihan pihalla. Mielestäni 13 oli vähän liian alhainen ikäraja tälle, sillä siinä määrin suolet lentelivät.

Ihan kiva kyllä tuo Stillerin yläkroppa.

*
Tropic Thunder (2008)
Ohjaus: Ben Stiller
Pääosissa: Ben Stiller, Jack Black, Robert Downey Jr., Jay Baruchel, Steve Coogan, Brandon T. Jackson, Nick Nolte, Matthew MacConaughey, Tom Cruise.

Babylon A.D. (2008)

Tässä tulevaisuuteen sijoittuvassa toimintapätkässä Vin Diesel on Toorop (voi hyvänen aika miten typerä roolinimi). Mies on jonkin sortin palkkamurhaaja - tietty - joka saa tehtäväkseen kuskata nuoren Auroran Venäjältä Yhdysvaltoihin. Tietysti kaikki ei ole ollenkaan sitä miltä näyttää jne.

En todellakaan fanita Vin Dieseliä. Miehellä on kaikki toimintasankarin ulkoiset avut ihan kohdallaan, mutta muuten ei lämmitä. Katsoin tämän tietysti vain Mark Strongin sivuroolin takia. Roolinsa ei ole kovin iso, eikä todellakaan töidensä parhaasta päästä, vaikka ei tässä juuri annetakaan mahdollisuutta loistaa. Hahmonsa näyttää ihan hyvältä niissä vaatteissa, jos nyt sitä blondattua tukkaa ei näytetä liikaa.

Oli mukavaa nähdä Michelle Yeoh jälleen tositoimissa Bondin jälkeen. Auroran roolissa nähtävä Mélanie Thierry vaikutti taitavalta näyttelijältä, mutta hahmonsa oli todella ärsyttävä.

Periaatteessa kaikki näyttelijät onnistuvat ihan hyvin. Ehkä vika onkin enemmän ohjauksessa ja leikkauksessa. Leffassa on huonoa dialogia ja joitain repliikkejä on sijoitettu todella huonosti, niin että näyttelijälle tulee kiire sanoa ne. Eniten häiritsi se, että juuri kun oli viitattu Auroran pitävän Tooropia jonkilaisena isähahmona, näille tulikin sutinaa. Aargh. Auroran isästä myös vihjailtiin pitkin matkaa, mutta hahmo esiteltiin aivan liian myöhään. Tämän uuden hahmon onnettomaksi tehtäväksi jäi sitten selittää katsojalle tarinan aukkoja.

Elokuvan perusidea on ihan hyvä ja siitä olisi saanut varmasti aikaan paljon paremmankin tekeleen. Tulevaisuuden maailma on kiehtova ja ihanan mielikuvituksellinen. Leffa on myös paikoin ihan komeata katsottavaa.

Mielenkiintoinen fakta matkan varrelta: Olen aina kuvitellut, että Vin Diesel on todella pitkä, mutta Mark näytti melkein pidemmältä. Joten piti tarkistaa; Mark on 188 cm ja Vin Diesel 183 cm. Että se siitä.

**
Babylon A.D. (2008)
Ohjaus: Mathieu Kassovitz
Pääosissa: Vin Diesel, Michelle Yeoh, Mélanie Thierry, Mark Strong, Gérard Depardieu, Lambert Wilson, Charlotte Rampling.

Jonesin perhe (2009)

Jonesin perhe ei ole perhe ollenkaan, vaan palkattuja näyttelijöitä/myyntitykkejä. He muuttavat hulppeaan lähiöön ja yrittävät parhaansa mukaan houkutella uusia tuttujaan ostamaan tiettyjä tuotteita.

Aivan mahtava leffaidea ja toteutuskin on mainio. Elokuva on suorastaan yllättävän hyvä. Tarinaan on tosin ängetty ehkä vähän liikaa sivujuonia, lähinnä koskien "perheen" nuorten lemmentoilailuja. Leffa alkaakin komediana, mutta on loppupuolella enemmän draama.

Vanhemmat on roolitettu hyvin. David Duchovnya en ole nähnyt missään pitkään aikaan (kun en ole seurannut mitään Californicationia), mutta hän sopi rooliinsa hienosti enkä kertaakaan ajatellut Fox Mulderia. Demi Moore sopi ainakin ulkoisesti rooliinsa. Näyttelijänä ei herättänyt tunteita puoleen eikä toiseen. Perheen teinit (Amber Heard ja Ben Hollingsworth) eivät olleet varsinaisesti ärsyttäviä. He vain vaikuttivat liian vanhoilta esittääkseen teinejä ja hahmonsa kapinoivat liikaa siihen nähden että olivat töissä.

En ollut täysin tyytyväinen loppuratkaisuun. Olisin toivonut tarinan päättyvän kohtaukseen, jossa Steve (Duchovny) antaa autonavaimet Mickille (Hollingsworth) ja lähtee kävelemään pois. Se mitä tapahtui sen jälkeen olisi voinut olla vaikka extroissa vaihtoehtoisena loppuna.

Jonesin perhe oli alusta loppuun mielenkiintoinen ja sen maailmassa viihtyi hyvin. Tämä tulee varmasti katsottua joskus uudestaan.

****
Jonesin perhe (The Joneses, 2009)
Ohjaus: Derrick Borte
Pääosissa: David Duchovny, Demi Moore, Amber Heard, Ben Hollingsworth, Gary Cole, Glenne Headly.

Manaaja (1973)

Olen aiemmin nähnyt Manaajasta vain pätkiä, mutta nyt vihdoin koko elokuvan. Tarina on melko yksinkertainen: Äiti asuu kaksin tyttärensä Reganin kanssa (Ellen Burstyn ja Linda Blair). Tytön käytös muuttuu koko ajan oudommaksi, kunnes lopulta äiti pyytä pappia manaamaan pahaa henkeä pois Reganista.

Elokuvan parasta antia ovat mahtavat näyttelijät, sekä myös käsikirjoittajien mielikuvitus. Tässä nähdään ehkä elokuvahistorian ällöttävin pikkutyttö. Täydet pisteet Linda Blairille roolisuorituksestaan. Pirun lahjakas 14-vuotias, sanoisin. Ellen Burstyn, Jason Miller ja Max von Sydow komppaavat hienosti.

Elokuva ei ollut varsinaisesti pelottava, vaan lähinnä ällöttävä aina kun Regania näytettiin. Mutta tykkäsin, oikein katsomisen arvoinen kauhuleffa. Tosin en tajunnut miten se alun Irak-episodi liittyi mihinkään(?).

Tällekin on tehty jatko-osia: Manaaja II - luopio (1977), Manaaja III (1990) ja  Manaaja: Alku (2000).

****
Manaaja (The Exorcist, 1973)
Ohjaus: William Friedkin
Pääosissa: Ellen Burstyn, Linda Blair, Jason Miller, Max von Sydow, Lee J. Cobb.

Kuolema pukee häntä (1992)

Helen ja Madeleine (Goldie Hawn ja Meryl Streep) ovat ystäviä, mutta kuin yö ja päivä. Helen on ujo ja vaatimattoman näköinen, kun taas Madeleine on kaunis ja menestynyt näyttelijätär. Helen seurustelee Ernestin (Bruce Willis) kanssa, mutta Madeleine vamppaakin miehen itselleen. Monien mutkien jälkeen Helen päättää kostaa Madeleinelle. Naiset alkavat kilpailla kaikesta, myös kauneudesta. Molemmat ottavat lopulta salaperäisen Lislen (Isabella Rossellini) tarjoamaa taikajuomaa, jonka avulla elävät ikuisesti. Joten monista onnettomuuksista huolimatta naiset eivät kuole, vaan joutuvat elämään vammojensa kanssa.

Elokuvan suola on Meryl Streep, joka loistaa tässä(kin) tarinassa. Bruce Willis sen sijaan ei oikein ole elementissään. Goldie Hawnista en ole jostain syystä ole tykännyt koskaan.

Erittäin mustan huumorin alueella kulkeva elokuva on oikein viihdyttävä. Vetää kyllä pidemmän korren moniin muihin kauhuparodioihin verrattuna. Aluksi leffa on hieman tylsä, mutta paranee loppua kohden. Mukavaa välipalakatsottavaa.

***
Kuolema pukee häntä (Death Becomes Her, 1992)
Ohjaus: Robert Zemeckis
Pääosissa: Meryl Streep, Goldie Hawn, Bruce Willis, Isabella Rossellini.

Kauhea kankkunen: bloopers

Kauhea kankkunen (2009)

Neljä kaverusta lähtevät Las Vegasiin viettämään yhden polttareita. Saatuaan illan käyntiin, elokuva hyppääkin suoraan seuraavaan aamuun, kun miehet heräävät hotellihuoneestaan kovassa krapulassa. Kukaan ei muista mitä yön aikana on tapahtunut, mutta huoneesta löytyy omituista todistusaineistoa. Ja mikä pahinta, polttarisankari on kadonnut. Suurin osa tarinasta onkin sitä, kun miehet yrittävät selvittää öisiä toilailujaan.

Kauhea kankkunen on yksi hauskimpia komedioita mitä on koskaan tehty. Tarina on täynnä yllätyksiä ja mitä älyttömämpiä juonenkäänteitä. Pääosanelikko pelaa hienosti yhteen ja erityisesti Zach Galifianakis on hauska. Bradley Cooper on tosi kuuma ja Ken Jeong tuo mielenkiintoisen mausteen esittäessään sekopäistä rikollista. En yhtään ihmettele, että tälle tehdään jatko-osa.

****
Kauhea kankkunen (Hangover, 2009)
Ohjaus: Todd Phillips
Pääosissa: Bradley Cooper, Ed Helms, Zach Galifianakis, Justin Bartha, Heather Graham, Ken Jeong, Sasha Barrese, Rachael Harris.

Rosemaryn painajainen (1968)

Nuoripari muuttaa asuntoon, jossa on kuollut joku. Pari yrittää saada lasta ja kun lopulta tärppää, lapsi onkin Saatanasta. Perusidea on ihan mielenkiintoinen, mutta ei läheskään yhtä mielenkiintoisesti toteutettu kuin esimerkiksi Omenissa. Vanhemmille leffoille tyypillisellä tavalla tämä on todella hidastempoinen ja sen lisäksi sekava.

Elokuva on ihan aiheellisesti K15, vaikka ei olekaan erityisen pelottava - paikoin jopa tylsä. Nyt voin sanoa tämänkin nähneeni, mutta tuskin jaksaisin koskaan katsoa uudestaan. Ylipäätään ajatus eläkeikäisistä saatananpalvojista kerrostaloasunnossa on vähän koominen.

Näyttelijät ovat ihan jees ja Mia Farrow on ollut todella kaunis nuorena.

*
Rosemaryn painajainen (Rosemary's Baby, 1968)
Ohjaus: Roman Polanski
Pääosissa: Mia Farrow, John Cassavetes.

Hauskaa maanantaita!

Gamer (2009)

Katsoin ennakko-odotuksiltaan "poikien leffaa", joten yllätyin positiivisesti. Gerard Butler sopii tällaisiin rooleihin kuin nenä päähän, tarina oli mukavan mielikuvituksellinen, eikä elokuvaa voi ainakaan tylsyydestä syyttää. Percy Jacksonista tuttu Logan Lerman ei loista kyllä tässäkään. Michael C. Hall sitä vastoin pelastaa paljon sekopääroolissaan. Näyttelijän pisteet nousi hetkessä.

Bluraylta kuva näytti komealta. Leffa oli ihan mukiinmenevää katsottavaa, joka tosin unohtuu hetkessä.

***
Gamer (2009)
Ohjaus: Mark Neveldine, Brian Taylor.
Pääosissa: Gerard Butler, Amber Valletta, Michael C. Hall, Kyra Sedgwick, Logan Lerman, Alison Lohman, Terry Crews.

Kun maailma ei riitä (1999)

Tämä on Huominen ei koskaan kuole -elokuvan ohella yksi mun lempparibondeista ja leffat noudattavatkin samaa hyväksihavaittua kaavaa. Jopa tarina on onnistunut ja mielenkiintoinen.

Sophie Marceau on yksi parhaita Bond-tyttöjä ikinä ja Robert Carlyle sopii hienosti pääpahikseksi. Robbie Coltrane palaa uusimaan hauskan sivuhahmonsa. Ainoastaan Denise Richards vetää pisteitä pahasti miinukselle. Typykkä on todella huono valinta rooliinsa, mutta samalla hyvä esimerkki siitä ettei Bondeissakaan riitä pelkkä rintavarustus ja hyvä perse.

Takaa-ajot ovat edellisessä leffassa onnistuneempia. Lisäksi tässä on käsittämättömän huono loppukohtaus. Miinusta myös dvd:n tekstityksestä; jopa Mr Bullion on suomennettu Herra Harkko.

Mielenkiintoinen fakta: Tämä elokuva jäi Q:ta esittäneen Desmond Llewelynin viimeiseksi Bond-leffaksi.

Mielenkiintoinen fakta 2: Lause "the world is not enough" mainitaan elokuvassa kerran. Bond sanoo sen olevan "a family motto". Jokusen Bond-kirjan lukeneena tiedän, että James Bondin sukuvaakunassa lukee tosiaan ko. teksti.

****
Kun maailma ei riitä (The World Is Not Enough, 1999)
Ohjaus: Michael Apted
Pääosissa: Pierce Brosnan, Sophie Marceau, Robert Carlyle, Robbie Coltrane, Denise Richards, Judi Dench, John Cleese, Samantha Bond, Desmond Llewelyn.

---
Muita sarjasta arvosteltuja:
007 ja kultainen silmä (1995)
Huominen ei koskaan kuole (1997)

Lasinpuhaltajan lapset (1998)

Eletään 1800-lukua. Albertilla ja Sofialla (Stellan Skarsgård ja Pernilla August) on kaksi lasta, Klas ja Klaara. Isä on ammatiltaan lasinpuhaltaja ja hänellä on toisinaan vaikeuksia saada töitään myydyksi, eikä perheellä ole paljoa rahaa. Linnassa asuu Valtiatar (Elin Klinga), joka toivoisi omia lapsia. Valtias (Thommy Berggren) haluaa tehdä puolisonsa onnelliseksi, joten hän päättää hankkia heille jostain kaksi lasta hinnalla millä hyvänsä. Lasinpuhaltajan lapset osoittautuvat juuri sopiviksi. Taustalla häärii noita Leutosää (Lena Granhagen) yksisilmäisen korppinsa kanssa, joilla molemmilla on ennustajan kykyjä. Noita aavistaa, että lapsille tapahtuu jotain pahaa ja yrittää varoittaa Albertia ja Sofiaa.

Lasinpuhaltajan lapset on todella hieno ruotsalainen seikkailuelokuva. Fantasiamaailmastaan huolimatta en suosittelisi sitä ihan pienille lapsille. (Ikärajakin taisi olla 11.) Elokuvassa käsiteltävät vanhemmuuteen liittyvät asiat ovat aika rankkoja. Tarina koskettaa ja mulla ainakin tuli tippa linssiin muutaman kerran. Stellan Skarsgård ja Pernilla August loistavat päärooleissaan. Näyttelijänsuorituksensa ovat riipaisevaa katsottavaa, meni ihan kylmät väreet selässä. Upean mielikuvituksellinen tarina perustuu Maria Gripen kirjaan. Elokuvan tempo on tosin vähän hidas makuuni ja lapsenvahti Nana oli ällöttävä hahmo. Mutta suosittelen lämpimästi!

****
Lasinpuhaltajan lapset (Glasblåsarns barn, 1998)
Ohjaus: Anders Grönros
Pääosissa: Stellan Skarsgård, Pernilla August, Elin Klinga, Lena Granhagen, Oliver P. Peldius, Jasmine Heikura, Thommy Berggren.

Pictures #12: Tuoreita kuvia

19.12.2010

10 Things I Hate About You (1999)

10 Things I hate About You on omassa mielessäni hieman klassikkomaineessa oleva teinikomedia. Näin sen ensimmäisen kerran varmaan kymmenen vuotta sitten ja vasta nyt uudestaan. Elokuvan näkeminen oli kuin olisi kohdannut vanhan ystävän pitkästä aikaa ja tiesin pitäväni siitä edelleen.

Huominen ei koskaan kuole (1997)

Tämä on yksi suosikkibondeistani ja olen nähnyt elokuvan noin satamiljoonaa kertaa. Pierce Brosnan on vielä kuuma, Michelle Yeoh on aivan mahtava roolissaan vaikkei varsinaisesti hurmaa näyttelijäntaidoillaan, ja kuin kirsikkana kakun päällä ovat Teri Hatcher ja Jonathan Pryce. Sivuroolit on myös castattu hyvin. Pääpahiksen kätyrinä Götz Otto, monen Bond-sivuroolin Joe Don Baker, sekä Vincent Schiavelli tohtori Kaufmanina. Viimeksimainittu esiintyy tasan yhdessä kohtauksessa, mutta se onkin yksi elokuvan parhaita hetkiä.

Muistan miten innoissani olin tästä leffasta jo sen ilmestyessä. Olin 12-vuotias. En tosin muista olinko sitä katsomassa leffateatterissa - todennäköisesti kyllä, mutta ei mitään muistikuvia. Sen sijaan muistan kaikki ne lehtijutut ja miten cool Michelle Yeoh oli. Teri Hatcher oli ennen tätä elokuvaa minulle Lois Lane ja siksi pidin hänestä. Ei sillä, pidän vieläkin. Bondin ja Parisin suhde jaksaa kiinnostaa edelleen.

Tässä leffassa on kaksi Bond-historian parasta takaa-ajo -kohtausta. Se jossa Bond ohjaa autoaan takapenkillä maaten, on oikein viihdyttävä. Mutta vielä parempi on Bondin ja Wai-Linin ikimuistoinen moottoripyöräseikkailu. Siinä on tyyliä. (Kuva alla.)

Elliot Carverin rooliin oli ennen Jonathan Prycea kiinnitetty Anthony Hopkins, joka olisi kieltämättä tuonut mielenkiintoisen lisän elokuvaan. Mutta ei Prycekaan huono ole. Leffassa nähdään myös vielä suurta läpimurtoaan odottava Gerard Butler sanomassa yksi repliikki.

****
Huominen ei koskaan kuole (Tomorrow Never Dies, 1997)
Ohjaus: Roger Spottiswoode
Pääosissa: Pierce Brosnan, Teri Hatcher, Jonathan Pryce, Michelle Yeoh, Götz Otto, Joe Don Baker, Judi Dench, Samantha Bond.

---
Muita sarjasta arvosteltuja:
007 ja kultainen silmä (1995)

Hauskaa maanantaita!

Criminal spin-off

Suosikkisarjalleni Criminal Mindsille on tekeillä spin-off. Uusi sarja on nimeltään Criminal Minds: Suspect Behavior ja se starttaa ensivuoden puolella (kotimaassaan siis). BAU:n porukkaa luotsaa tällä kertaa erittäin arvostettu näyttelijä Forest Whitaker. Whitakerin roolihahmo agentti Sam Cooper on ollut mukana alkuperäisen sarjan 5. kaudella yhden jakson verran.

Tällä hetkellä Yhdysvalloissa pyörii siis Criminal Mindsin kuudes kausi ja Suomessa päättyy juuri neljäs. Eli todennäköisesti kestää vielä vuosia ennen kuin spin-off saapuu tänne asti, jos saapuu ollenkaan.

Promokuva täältä.

Jane Green: Vauvakuume

Taas vähän erilaista Greeniä. Erilaista on ensinnäkin se, että kirjassa on ikään kuin kolme erillistä tarinaa. Kerrotaan siis kolmesta eri naisesta - Juliasta, Maevesta ja Samista - jotka kuitenkin myös tuntevat toisensa. Mielenkiintoista että keskimmäinen tarina on minämuodossa, mutta kaksi muuta kolmannessa persoonassa.

Alkupuoleltaan kirja ei ollut ihan niin selkeästi chick-littiä, kuin mihin olen Greeniltä tottunut. Lapsettomuus ei vaan ole mikään kevyt aihe. Mutta meno muuttuu huomattavasti, kun tulee Maeven tarinan vuoro. Julian osa loppui kovin yhtäkkiä ja Maeven tarina taas ihan kesken kaiken. Maeven tarinasta pidin kuitenkin eniten. Siihen nähden miten kevyttä luettavaa tämä oli, kesti tosi kauan saada kirja loppuun. Ei vaan ihan hirveesti napannut.

300 (2006)

Lyhyt maininta, että tuli tällainenkin katsottua. Olen itse asiassa yrittänyt katsoa 300-leffan kerran aiemminkin, mutta silloin se jäi kesken. Elokuva on visuaalisesti todella hieno ja Gerard Butler sopii pääosaan kuin nenä päähän. Tämä olikin aikoinaan miehen läpimurto, enkä ihmettele. On varmaan edelleen Butlerin paras roolisuoritus.

Visuaalisuutensa vuoksi leffa kannattaa katsoa. Spartalaiseen maailmaan on tungettu ne kaikkein kauneimmat ja ne kaikkein rumimmat hahmot. Värimaailma on mieletön ja silmänruokaa riittää. Elokuvan suurin heikkous onkin, että se on auttamattoman tylsä. Tiukkaa teki, että jaksoin tälläkään kertaa katsoa loppuun asti.

Elokuvan nimi tulee muuten siitä, että leffassa 300 miehestä koostuva soturijoukko lähtee taistelemaan Spartan puolesta.

*
300 (2006)
Ohjaus: Zack Snyder
Pääosissa: Gerard Butler, Lena Headey, Dominic West, David Wenham.

Pictures #11: Behind the scenes of Sherlock Holmes

Painajainen Elm Streetillä (1984)

Fred Krueger (Robert Englund) tulee nuorten uniin ja tappaa heidät. Nancyn (Heather Langenkamp) kavereita kuolee yksi toisensa jälkeen, joten tyttö päättää pysyä hereillä koko ajan. Lopulta hän keksii keinon, jolla Kruegerista pääsee eroon.

Nyt olen sitten tutustunut tähänkin leffapahikseen. Freddie Krueger onkin yksi leffahistorian kuuluisimmista murhaajista. Hän on samaan aikaan kammottavan näköinen ja silti vähän naurettava. Elokuva ei ollut erityisen pelottava, mutta siinä määrin ällöttävä, että K18-ikäraja on ihan paikallaan.

Tarina tuntui siltä, että Nancy vaan sekoaa päästään. Ei tehnyt erityisen suurta vaikutusta, että tuskin jaksan kahlata kaikkia jatko-osia läpi. Niitä kun on aika iso pino. Elokuvan loppuratkaisu oli mielestäni typerästi toteutettu, vaikka idea olikin ihan hyvä.

Nuoret näyttelijät olivat ihan jees. Nancyn äiti oli tosi ärsyttävä. Tämä oli muuten yksi Johnny Deppin ensimmäisiä leffarooleja - ellei peräti ihan ensimmäinen.

**
Painajainen Elm Streetillä (A Nightmare on Elm Street, 1984)
Ohjaus: Wes Craven
Pääosissa: Heather Langenkamp, Amanda Wyss, Jsu Garcia, Robert Englund, Johnny Depp.

Halloween - naamioiden yö (1978)

Koitan hiljalleen tutustua kauhugenreen ja eikös klassikoista kannata aloittaa? Alkuperäinen Halloween-elokuva jos mikä, kuuluu kauhuleffaklassikoihin ja tätä minulle aiemmin suositeltiinkin. Eikä yhtään harmita, että katsoin! Paljon huonompiakin puolitoistatuntisia olen telkkarin ääressä viettänyt. Ja nyt minäkin tiedän kuka on Michael Myers, heh.

Tarina on melko yksinkertainen. Elokuvan alussa nuori Michael Myers (muistaakseni 6-vuotias) tappaa isosiskonsa. Vuosia myöhemmin aikuiseksi varttunut Michael karkaa vankimielisairaalasta ja alkaa vainota kotiseutunsa nykyisiä asukkaita, lahdaten porukkaa yksi kerrallaan.

Elokuvan alku on tehty pirun hienosti. Siis se isosiskon surmaaminen. Tiesin tosin etukäteen, että naamion takaa paljastuu pikkupoika, mutta hienoa se oli silti. Ohjaaja John Carpenter on muutenkin luonut todella taitavasti pelottavan sarjamurhaajan. Myersin hahmo jäi mieleen kummittelemaan vielä päiviksi, vaikkei hänellä tainnut olla leffassa edes yhtä ainutta vuorosanaa. Miestä näytetään kunnolla ensimmäisen kerran vasta noin puolessa välissä elokuvaa ja miehen kasvot näytetään tasan kerran. Ehdottomasti yksi mielenkiintoisimpia kauhuleffapahiksia joihin olen tähän mennessä tutustunut.

Ääniraita toimii hienosti. Samaa musiikkia toistetaan paljon, mutta homma toimii. Ainakin pari teemaa jäi päähän soimaan.

Nykymaailmaan menoon tottuneelle elokuvan tempo on tietysti hidas, mutta siten puolentoista tunnin kesto onkin ihan sopiva. Ja voihan olla, että olen vaan liian kärsimätön. Elokuva ei ollut katsoessa varsinaisesti pelottava. Kuitenkin se jäi vahvasti mieleen, mikä on erittäin hyvä merkki. Suosittelen, varsinkin kauhuleffojen ystäville.

Elokuvalle on tehty liuta jatko-osia: Halloween 2 - tappajan paluu (1981), Halloween 3 - pahuuden yö (1982), Halloween 4 - The Return of Michael Meyers (1988), Halloween 5 (1989), Halloween - The Curse of Michael Meyers (1995), Halloween H20: 20 Years Later (1998) ja Halloween: Resurrection (2002). Näiden lisäksi Rob Zombie on ohjannut pari uudelleenfilmatisointia: Halloween (2007) ja Halloween 2 (2009).

****
Halloween - naamioiden yö (1978)
Ohjaus: John Carpenter
Pääosissa: Jamie Lee Curtis, Donald Pleasence, Tony Moran, Nancy Kyes.

Hauskaa maanantaita!

Telkkarista

Sub näyttää huomenna maanantaina klo 21 yhden parhaista romanttisista komedioista ikinä, nimittäin Holidayn! Pääosissa Kate Winslet, Cameron Diaz, Jude Law ja Jack Black. Leffa on yksi suurimmista suosikeistani genressään (siitäkin huolimatta etten tykkää Cameron Diazista) ja lisäksi hyvä virittäjä joulutunnelmaan. Suosittelen!

The Expendables (2010)

Ennakkofiilikset: Sylvester Stallone on ohjannut toimintaelokuvan, johon on ängetty mukaan kaikki old school -toiminnan isot nimet. Oikeastaan vain Steven Seagal ja Chuck Norris puuttuvat. Näyttelijälistasta ei löydy yhtäkään nimeä, josta erityisesti pitäisin. Olin etukäteen kuullut elokuvan olevan aivotonta räiskintää ja onhan sellainenkin välillä ihan viihdyttävää. Katsotaanpas nyt, jos vaikka Jason Stathamia näytettäisiin ilman paitaa.

No, Stathamia ei näytetty yläosattomissa, mutta elokuva oli silti hyvä! Vanhaa kunnon toimintaa. Vaikka miehet ovat ohittaneet poikaiän aikoja sitten, en voinut olla ajattelematta että the boys are back! Juonta en edes yritä selittää, koska tällaisissa leffoissa sillä ei ole niin väliä. Miehet ammuskelevat, pelastavat samalla jonkun tytön ja lopussa on isoja räjähdyksiä.

Syltty, Mickey Rourke ja Dolph Lundgren ovat kammottavan sairaan näköisiä ukkoja, mutta koitin olla kiinnittämättä siihen liikaa huomiota. Bruce Willis ja Arnold Schwarzenegger on käsikirjoitettu mukaan vähän väkisin. Jet Listä en ole tykännyt koskaan. Jason Statham sentään oli ihan yhtä söpö kuin aina. Muut nimet olivatkin mulle vieraampia.

Elokuva oli paikoin jopa hauska, mutta pääasiassa vain kunnon räiskintää. Suosittelen erityisesti toimintaleffojen ystäville, mutta myös niille tytöille jotka kuvittelevat etteivät tykkäisi tästä. Kuten minä.

Leffalla on oikein hienoja mainoksia. Vaikka photoshoppaus onkin aika kammottavaa; Bruce Willisiä ei tunnista ollenkaan, Lundgrenin ja Lin pituusero (oikeasti 28 cm) on kadonnut jonnekin ja siitä huolimatta heidät on sijoitettu vierekkäin...

****
The Expendables (2010)
Ohjaus: Sylvester Stallone
Pääosissa: Sylvester Stallone, Jason Statham, Jet Li, Dolph Lundgren, Eric Roberts, Randy Couture, Steve Austin, Giselle Itié, Mickey Rourke, Terry Crews, Charisma Carpenter, Bruce Willis.

A Single Man (2009)

George (Colin Firth) on menettänyt pitkäaikaisen miesystävänsä Jimin (Matthew Goode), tämän kuoltua auto-onnettomuudessa. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat yhteen päivään, jolloin George käy töissä, suree Jimiä, vierailee parhaan ystävänsä Charleyn (Julianne Moore) luona ja hautoo itsemurhaa.

Elokuva on muotisuunnittelija Tom Fordin esikoisohjaus ja sellaiseksi oikein onnistunut. Colin Firth oli roolistaan Oscar-ehdokkaana ja tekeekin oikein onnistuneen roolityön. Julianne Mooren esittämä Charley on ihastuttava hahmo. Häntä olisin seurannut mielelläni enemmänkin. Matthew Gooden esittämä Jim esitellään kovin pintapuolisesti ja jääkin ihan sivuhahmoksi. Nicholas Hoult esittää Georgen oppilasta - hahmoa, jonka olisi voinut jättää kokonaan pois.

Elokuva on kaunista katsottavaa ja näyttelijät taitavia. Oikeastaan suurin ongelma onkin se, että elokuvassa tapahtuu kovin vähän ja se on hieman tylsä. Onneksi kesto oli vain puolitoista tuntia. Loppuratkaisu oli mielestäni vähän tyhmä, tosin sentään edes vähän yllätyksellinen. Siitäkin olisi saanut vaikka miten suurta draamaa, mutta elokuvassa suosittiin kautta linjan pienieleisempää tyyliä. Kaiken hehkutuksen jälkeen leffa oli pettymys.

**
A Single Man (2009)
Ohjaus: Tom Ford
Pääosissa: Colin Firth, Julianne Moore, Matthew Goode, Nicholas Hoult, Ginnifer Goodwin.