Nälkäpeli: Matkijanärhi, osa 2 (2015)

Kirjasarjaan perustuva leffasarja on viimein saanut päätöksensä ja valitettavasti viimeinen osa ei tehnyt vaikutusta. Ainoastaan se viemärikohtaus oli jännittävä. Muistan jo kirjaa lukiessani pitäneeni päätöstä tylsänä - sitä miten Katniss (Jennifer Lawrence) viettää kaiken kokemansa jälkeen rauhallista kotielämää. Presidentti Snow'n (Donald Sutherland) kuolemaa olisi voitu käsitellä enemmänkin.

Viimeinen leffa on pääosin sotaelokuva. Katniss on ehkä entistäkin yksi-ilmeisempi eikä osaa päättää kumman jätkän haluaa. Viimeisen kirjan olisi ehkä voinut tiivistää yhdeksi elokuvaksi, kahden sijasta.

Elokuva sai Suomen ensi-iltansa muutama viikko sitten. Ööh, milloin tää on oikein kuvattu, kun Philip Seymour Hoffaman kuoli jo helmikuussa 2014?!

**
Nälkäpeli: Matkijanärhi, osa 2 (The Hunger Games: Mockingjay - Part 2, 2015)
Ohjaus: Francis Lawrence.
Pääosissa: Jennifer Lawrence, Liam Hemsworth, Josh Hutcherson, Woody Harrelson, Donald Sutherland, Julianne Moore, Philip Seymour Hoffman, Jena Malone, Elizabeth Banks, Jeffrey Wright, Natalie Dormer.

---
Muita sarjasta arvosteltuja:
Nälkäpeli: Vihan liekit (2013)

Shelter (2010)

Shelter-nimellä Suomessa ilmestynyt trilleri ei ole kovin kaksinen - hyvistä näyttelijöistään huolimatta. Julianne Moore on psykiatri ja Jonathan Rhys Meyers on potilas. Tarina meni liian yliluonnolliseksi. Typerin juonenkäänne oli se, jossa pahis yrittää päästä sisään taloon ja löytää sattumalta etuoven avaimen nurmikolta.
   

**
Shelter (6 Souls, 2010)
Ohjaus: Måns Mårlind, Björn Stein. 
Pääosissa: Julianne Moore, Jonathan Rhys Meyers, Frances Conroy.

(Julkaistu alun perin 11.3.2014 toisessa blogissani.)

Psyko (1998)

Miksi hemmetissä näitä uusintafilmatisointeja tehdään? Tekijöillä olisi tilaisuus petrata siinä missä alkuperäisteos mahdollisesti meni metsään. Tässä tapauksessa tarinaa olisi voinut elokuvan alkupuolella tiivistää reippaalla kädellä. Sen sijaan kaikki yksityiskohdat toistetaan. Lisäksi musiikki on täysin sama kuin alkuperäiselokuvassa ja se ärsytti.

Minulla ei ole mitään elokuvassa nähtäviä näyttelijöitä vastaan noin yleensä. Anne Heche (Marion) on tässäkin ihan hyvä, mutta ei erityisesti mainitsemisen arvoinen. William H. Macyn esittämä yksityisetsivä tuntui kovin takapajuiselta, aivan kuin hahmonsa olisi edelleen siellä 60-luvulla. Viggo Mortensenin esittämä Marionin poikaystävä sekä Julianne Mooren esittämä Marionin sisko ovat muuttuneet uusintafilmatisoinnissa ärsyttäviksi. Varsinkin kun siskosta on tehty rekkalesbon tapainen rämäpää, joka ei voi lähteä minnekään ilman korvalappustereoitaan. Ehkä korvalappustereoilla yritettiin korostaa, että nyt ollaan 90-luvulla kuulkaas.

Vince Vaughn on astunut isoihin saappaisiin esittäessään Norman Batesia Anthony Perkinsin jälkeen. Ja metsään menee. Vaughn on jo ulkoisesti niin vääränlainen rooliin. Siinä missä Perkins oli söpö poikamaisella voi-ei-kohteleeko-äiti-sua-huonosti -tavalla, on Vaughn söpö miltei puoleensavetävällä tavalla. Normanin kuuluisi olla enemmän reppana. Lisäksi tässä leffassa Normanista näkee liian helposti, ettei hänellä ole kaikki inkkarit kanootissa. Kun mielestäni alkuperäiselokuvassa koko hahmo perustuu siihen, ettei häntä ymmäretä pelätä. Nyt loppukuvasta puuttuu se "hähää, huijasinpas teitä" -fiilis.

**
Psyko (Psycho, 1998)
Ohjaus: Gus Van Sant.
Pääosissa: Vince Vaughn, Anne Heche, Viggo Mortensen, Julianne Moore, William H. Macy.

The Kids Are All Right (2010)

Annette Bening ja Julianne Moore esittävät pitkään yhdessä ollutta pariskuntaa, jolla on kaksi lasta (Mia Wasikowska ja Josh Hutcherson). Teini-ikäiset lapset selvittävät spermapankin kautta biologisen isänsä henkilöllisyyden ja ottavat tähän yhteyttä. Lopulta vanhemmatkin tutustuvat Pauliin (Mark Ruffalo) ja samalla perheen ongelmat kasvavat isompiin mittasuhteisiin.

The Kids Are All Right on täynnä hyviä näyttelijöitä ja mielenkiintoista perhedraamaa. Tarina ja hahmot tuntuivat realistisilta. Tykkäsin kovasti. Annan kuitenkin vain kolme tähteä, sillä leffa ei herättänyt tää-on-pakko-katsoa-joskus-uudestaan -fiiliksiä. Suosittelen elokuvaa hyvän draaman ystäville. Jos säikähdät seksikohtauksia ja suoraa puhetta, niin sitten kannattaa jättää väliin. Vaaleaniloisesta kansikuvastaan huolimatta leffa ei ole mikään koko perheen komedia, vaan alle 15-vuotiailta kielletty draamaleffa.

***
The Kids Are All Right (2010)
Ohjaus: Lisa Cholodenko
Pääosissa: Annette Bening, Julianne Moore, Mark Ruffalo, Mia Wasikowska, Josh Hutcherson.

A Single Man (2009)

George (Colin Firth) on menettänyt pitkäaikaisen miesystävänsä Jimin (Matthew Goode), tämän kuoltua auto-onnettomuudessa. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat yhteen päivään, jolloin George käy töissä, suree Jimiä, vierailee parhaan ystävänsä Charleyn (Julianne Moore) luona ja hautoo itsemurhaa.

Elokuva on muotisuunnittelija Tom Fordin esikoisohjaus ja sellaiseksi oikein onnistunut. Colin Firth oli roolistaan Oscar-ehdokkaana ja tekeekin oikein onnistuneen roolityön. Julianne Mooren esittämä Charley on ihastuttava hahmo. Häntä olisin seurannut mielelläni enemmänkin. Matthew Gooden esittämä Jim esitellään kovin pintapuolisesti ja jääkin ihan sivuhahmoksi. Nicholas Hoult esittää Georgen oppilasta - hahmoa, jonka olisi voinut jättää kokonaan pois.

Elokuva on kaunista katsottavaa ja näyttelijät taitavia. Oikeastaan suurin ongelma onkin se, että elokuvassa tapahtuu kovin vähän ja se on hieman tylsä. Onneksi kesto oli vain puolitoista tuntia. Loppuratkaisu oli mielestäni vähän tyhmä, tosin sentään edes vähän yllätyksellinen. Siitäkin olisi saanut vaikka miten suurta draamaa, mutta elokuvassa suosittiin kautta linjan pienieleisempää tyyliä. Kaiken hehkutuksen jälkeen leffa oli pettymys.

**
A Single Man (2009)
Ohjaus: Tom Ford
Pääosissa: Colin Firth, Julianne Moore, Matthew Goode, Nicholas Hoult, Ginnifer Goodwin.