Harry Potter ja Azkabanin vanki (2004)

Tämä kolmas tarina on sarjan onnistunein - sekä kirjana että elokuvana. Oleellisia uusia hahmoja esitellään: Remus Lupin (David Thewlis) ja etenkin Harryn kummisetä Sirius Musta (Gary Oldman). Nämä kaksi valottavat Harryn ja tämän vanhempien taustoja ja vaikuttavat oleellisesti myös Harryn tuleviin vuosiin. Lisäksi loppupuolella nähtävä leikittely ajan kanssa on huikea taidonnäyte kirjailija Rowlingilta.

Joten tästä kirjasta ei mitenkään saisi tehtyä kovin huonoa elokuvaa. Toki leffassa oikaistaan paljon. Harryn bondaaminen kummisetänsä kanssa on niin iso juttu, että sille olisi voinut suoda hieman enemmän aikaa.

Ärsyttävää miten ihmissusi jälleen kokee muutoksensa vasta, kun pilvet siirtyvät pois kuutamon edestä. Sekä muutos että ihmissusi näyttävät typeriltä. Lupin on kirjassa kiehtovampi kuin elokuvassa. Pidän David Thewlisista, mutta hän on turhan pehmoinen Lupin.

Toki Sirius Musta on elokuvassa aivan erilainen kuin mitä olin kirjaa lukiessani kuvitellut (silloin tuhat vuotta sitten). Mutta koska Gary Oldman on loistava, ei tämäkään versio huono ole.

****
Harry Potter ja Azkabanin vanki (Harry Potter and the Prisoner of Azkaban, 2004)
Ohjaus: Alfonco Cuarón.
Pääosissa: Daniel Radcliffe, Rupert Grint, Emma Watson, David Thewlis, Gary Oldman, Michael Gambon, Maggie Smith, Alan Rickman, Robbie Coltrane, Tom Felton, Emma Thompson, Timothy Spall.

Laittomat (2012)

Tositapahtumiin perustuva elokuva Bondurantin veljeksistä, jotka Yhdysvaltojen kieltolain aikaan tekevät pontikkaa kotimetsissä.

Mun on pitänyt katsoa tämä niiiin kauan. Ja hitto että oli hyvä leffa.

Tom Hardy on aivan loistava vanhimpana veljeksenä. Jason Clarke näyttää jälleen erilaisen puolen osaamisestaan ja tykkäsin kovasti. Shia LaBeouf ei kuulu suosikkeihini, mutta on tällä kertaa ihan pätevä. Ihanaa että pienehköön naisrooliin on otettu niinkin loistava näyttelijä kuin Jessica Chastain. Guy Pearce on hienosti - jälleen kerran - tarinan kusipää. Mia Wasikowskalla on niin pieni rooli, ettei ehdi olla ärsyttävä. Gary Oldman on jälleen parhaimmillaan eli sekopää, ja olisin suonut hänelle enemmänkin ruutuaikaa. Lisäksi musta huumori naurattaa.

Fiilis leffan loputtua: Tämän voisin katsoa heti uudestaan. Annetaan nyt kuitenkin vain neljä tähteä, ettei mene ihan liioitteluksi.

****
Laittomat (Lawless, 2012)
Ohjaus: John Hillcoat.
Pääosissa: Tom Hardy, Shia LaBeouf, Jason Clarke, Guy Pearce, Jessica Chastain, Gary Oldman, Mia Wasikowska.

Léon (1994)

Aivan käsittämättömän hieno elokuva. Tarina palkkamurhaaja Léonista ja hänen elämäänsä saapuvasta pikkutyttö Mathildasta. Leffa ei ole tippaakaan komedia, mutta kuvaustyylillisesti tästä tuli mieleen Guy Ritchien Puuta, heinää ja muutama vesiperä. Äh, miksi mä en ole katsonut tätä aiemmin!?

Tarina olisi huomattavasti vähemmän mielenkiintoinen, jos pääparilla olisi pienempi ikäero. Siis että nuorempi mies pelastaisi naapurista vetävän typykän. Parempi näin. Maidon juominen oli jo välillä tympäisevää, mutta kasvin kanniskelu hauska yksityiskohta.

Pääosanäyttelijät Jean Reno ja Natalie Portman ovat loistavia. Gary Oldman on suorastaan nerokas näyttelijä. Tää leffa pitää varmaankin hankkia jossain vaiheessa omaksi.

*****
Léon (1994)
Ohjaus: Luc Besson.
Pääosisa: Jean Reno, Natalie Portman, Gary Oldman, Danny Aiello.

Apinoiden planeetan vallankumous (2014)

Jatko-osa Apinoiden planeetan synnylle.

Leffa alkaa tylsästi, mutta lähtee puolen välin jälkeen kunnolla liikkeelle. Päähahmot saivat sympatiat, kun lakkasivat olemasta yksiulotteisia. Ei ihan yhtä hyvä kuin edellinen leffa. Jason Clarke on sympaattinen. Harmikseni Toby Kebbelliä ei näe, sillä esittää apinaa. Kuten tietysti myös Andy Serkis.

***
Apinoiden planeetan vallankumous (Dawn of the Planet of the Apes, 2014)
Ohjaus: Matt Reeves.
Pääosissa: Jason Clarke, Keri Russell, Andy Serkis, Gary Oldman, Toby Kebbell.

Air Force One (1997)

Klassinen ysärileffa jonka katsoin vasta nyt. Harrison Ford on Yhdysvaltojen presidentti ja koko maailman sankari. Leffa on hyvin kliseinen toimintapätkä ja amerikkalaiseen tyyliin paatoksellinen. Pressa on paras ja venäläiset pahiksia. Ihan viihdyttävä pätkä. Gary Oldman on loistava, kuten aina. Elokuva sai aikanaan kaksi Oscar-ehdokkuutta.

***
Air Force One (1997)
Ohjaus: Wolfgang Petersen. 
Pääosissa: Harrison Ford, Gary Oldman, Glenn Close.

(Julkaistu alun perin 12.2.2014 toisessa blogissani.)

Yön ritari (2008)

Onnistuneen Batman Beginsin jälkeen Nolan nosti panokset vielä korkeammalle erinomaisella Yön ritarilla. Ensimmäisen leffan hyvät ominaisuudet on säilytetty. Lisäksi jatko-osa on tarinaltaan ja hahmoiltaan mielenkiintoisempi. Batmanin tarina pääsee kunnolla vauhtiin. Pelit ja vehkeet on Bättiksellä jo paremmat kuin James Bondilla.

Rachel Dawesin roolissa Maggie Gyllenhaal on korvannut Katie Holmesin. Ihan hyvä näin, sillä Holmes oli mielestäni aivan väärässä roolissa. Varsinaisesti en liputa tässä kohtaa Gyllenhaalinkaan puolesta, mutta pesee Holmesin mennen tullen. Muussa castissa on niin paljon karismaa, että Gyllenhaal jää valitettavasti sen jalkoihin.

Heath Ledger vetää Jokerin roolin erinomaisesti. Hahmo saa paljon ruutuaikaa - jopa siinä määrin, että saa Batmanin vaikuttamaan sivuhahmolta. Jim Gordon (Gary Oldman) on edelleen käsittämättömän sympaattinen. Gordonin ampuminen oli hieno juonenkäänne. Uutena hahmona mukaan tulee Aaron Eckhartin esittämä Harvey Dent. Hahmo on mielenkiintoinen, vaikka en erityisesti Eckhartista pidäkään.

Yön ritaria ei voi tylsyydestä syyttää. Elokuva on kovin hektinen ja siinä tapahtuu niin paljon, että jälkeenpäin miettii oliko kaikki tosiaan samassa elokuvassa. Batmanin mörinä-ääni on hieman yliampuva. Ja tämän elokuvan jälkeen toivoin Alfredin tavoin, että Bruce Waynella olisi jatkossa parempaa onnea naisasioissa.

Elokuva on loistavia kohtauksia toisensa perään, vielä enemmän jännitystä kuin ensimmäisessä leffassa, hienoa musiikkia ja suorastaan loistavaa dialogia. Elokuvakokemuksen tietää onnistuneeksi, kun lopputekstien alkaessa on hymy huulilla.

*****
Yön ritari (The Dark Knight, 2008)
Ohjaus: Christopher Nolan.
Pääosissa: Christian Bale, Heath Ledger, Aaron Eckhart, Maggie Gyllenhaal, Gary Oldman, Morgan Freeman, Eric Roberts, Cillian Murphy.

Yön ritarin paluu (2012)

Christopher Nolan on tehnyt sen! Hän on onnistunut luomaan miltei täydellisen Batman-trilogian. Yön ritarin paluu todistaa että sarja senkun paranee edetessään. Ja Yön ritarin jälkeen se on aika paljon sanottu.

Batman Begins ja Yön ritari ovat molemmat erinomaisia elokuvia. Siksipä sarjan päätösosaa on odotettu kuin Jeesuksen toista tulemista. Ja nyt se on vihdoin täällä! Odotus on palkittu, odotukset lunastettu ja enemmänkin. Yön ritarin paluu on hyvin edeltäjänsä kaltainen. Täynnä vauhtia ja toimintaa, hyvin vähän tylsiä hetkiä. Miltei kolmetuntisesta elokuvasta riittäisi tapahtumia kahteenkin elokuvaan.

Yön ritarin paluussa on kaikki aiempien osien onnistuneet palat edelleen kohdallaan; toimintakohtaukset, tehosteet, musiikki, tarina jne. Lisäksi elokuva kokoaa hienosti yhteen aiempien elokuvien juonilangat. Mikä tekee Yön ritarin paluusta erityisen onnistuneen, on sen miltei täydellinen roolitus.

Christian Balea parempaa näyttelijää en voisi keksiä Bruce Waynen rooliin. Lisäksi hän muuttuu - mikäli mahdollista - aina vain paremman näköiseksi leffasarjan edetessä. Gary Oldman ja Morgan Freeman ovat arvaamatta loistavia jälleen. Michael Caine on niin nerokas ja luonnollinen valinta Alfredin rooliin, että en olisi itse osannut paremmin valita. Siinä missä nämä trilogian peruspilarit ovat olleet loistavia kautta linjan (kuten myös muutaman repliikin verran nähtävä Liam Neeson), löytyy kolmososan paremmuus sarjan uusista näyttelijöistä.

En pitänyt Joseph Gordon-Levittistä Inceptionissa, joten en odottanut innolla hänen mukanaoloaan tässäkään. En tiedä mitä muutamassa vuodessa on tapahtunut, mutta Gordon-Levitt sopi roolihahmonsa Blaken nahkoihin kuin valettu. Hän ei ollut ärsyttävä kertaakaan. Hiphei! (Luojan kiitos rooliin ei valittu myöskin ehdolla ollutta Leonardo Dicapriota.)

Marion Cotillard ei ole suosikkilistallani, enkä pitänyt hänestä tässäkään. Siksipä olinkin iloinen hahmonsa loppuratkaisusta. Ilokseni pääosanaiseksi nousi Anne Hathaway, joka sopi Selina Kylen rooliin erinomaisesti. Tunkua tuohonkin rooliin on ollut ja Nolan on tehnyt onnistuneen valinnan. Kautta trilogian, naisnäyttelijät ovat parantuneet. (Ei edes puhuta Katie Holmesista.)

Pääpahiksen suuret saappaat täyttää hienosti ohjaajan ja päätähden maanmies, brittinäyttelijä Tom Hardy. (Aplodit tähän.) Olen RocknRollasta asti tietysti pitänyt Hardysta ja taas hän onnistui lisäämään (ison) sulan hattuunsa. Hardyn esittämä Bane on pitkästä aikaa leffapahis, joka onnistui jopa saamaan sympatiat puolelleen. Erityinen hatunnosto Tom Hardylle. Pidin siitä ettei Hardya tunnistanut äänestä eikä aksentista. Aluksi häiritsi se miten voimakkaasti ääntä oli vahvistettu, mutta siihen tottui hiljalleen.

Melkein kolmetuntinen leffa vaatii tietysti istumalihaksia, mutta ainakin tällaiselle fanitytölle leffa oli silkkaa mannaa sielulle. Loppuratkaisu oli erittäin onnistunut. Saattaapi olla, että leffa pitää käydä katsomassa teatterissa vielä toistekin.

*****
Yön ritarin paluu (The Dark Knight Rises, 2012)
Ohjaus: Christopher Nolan.
Pääosissa: Christian Bale, Tom Hardy, Anne Hathaway, Gary Oldman, Joseph Gordon-Levitt, Michael Caine, Marion Cotillard, Morgan Freeman, Juno Temple.

Pappi lukkari talonpoika vakooja (2011)

Miesten elokuva, jossa melkein kaikki miehet itkevät. Gary Oldman, Benedicht Cumberbatch, Mark Strong, Colin Firth, Tom Hardy ja David Dencik vetistelevät kaikki vuorollaan. Rauhallista ja aidon tuntuista 70-luvun agenttitoimintaa ilman suuria dramaattisia käänteitä. Erittäin hienoja näyttelijäsuorituksia. Hahmokavalkaadi on niin laaja, että kärryiltä meinaa tippua. Mark Strongin ja Colin Firthin roolihahmojen rakkaussuhteeseen viitattiin hyvin vähän. Se saattaa jopa mennä ohi, jos ei sitä tiedä etukäteen. Markin ääni on matalimmillaan, pisteet siitä.

***
Pappi lukkari talonpoika vakooja (Tinker Tailor Solder Spy, 2011)
Ohjaus: Thomas Alfredson.
Pääosissa: Gary Oldman, Benedict Cumberbatch, Colin Firth, Mark Strong, Toby Jones, David Dencik, Tom Hardy, John Hurt, Ciarán Hinds.

Red Riding Hood (2011)

Red Riding Hood on huono elokuva, mutta ei ihan yhtä huono kuin samalle kohderyhmälle suunnatut Twilight-elokuvat. Joissa muuten Billy Burke esittää myös päähenkilön isää, kuten tässäkin.

Pääosassa nähtävä Amanda Seyfried on söpö kuin mikä. Söpiksiä ovat myös hänestä tappelevia poikia esittävät Shiloh Fernandez ja Max 'Jeremynpoika' Irons. Teini-kolmiodraama oli kuitenkin kovin epäkiinnostava. Kylä näytti koko ajan lavasteelta ja leffan värimaailma oli paikoin häiritsevä. En tajua miten Gary Oldman on saatu mukaan tällaisen roskaan. Oldmanin lisäksi leffan ehdoton valopilkku oli Julie Christie.

**
Red Riding Hood (2011)
Ohjaus: Catherine Hardwicke.
Pääosissa: Amanda Seyfried, Gary Oldman, Shiloh Fernandez, Max Irons, Billy Burke, Julie Christie.

Planeetta 51 (2009)

Amerikkalainen astronautti laskeutuu aluksellaan planeetta 51:lle, jonka luullaan olevan asumaton. Mutta siellähän söpöt avaruusolennot viettävät rauhallista lähiöelämää raketin ilmestyessä kirjaimellisesti heidän takapihalleen. Astronautista tuleekin avaruusolento - pelätty ja vihattu. Kunnes eräs planeetta 51:n asukkaista ottaa miehen suojelukseensa.

Elokuva on oikein hauska ja suosittelen isommillekin katsojille. Varsinkin leffan alkupuoli oli oikein toimiva. Tarina ei varsinaisesti tarjonnut mitään uutta, mutta huumoria sitäkin enemmän. Pieni Rover-robotti oli erittäin sympaattinen hahmo, vaikka siitä tulikin vähän mieleen Wall-e. Astronautti oli lievästi ärsyttävä ja aivoton. John Gleese tohtorin äänenä oli ihan mahtava ja hahmo muutenkin yksi elokuvan mielenkiintoisimpia. (Traileri täältä.)

***
Planeetta 51 (Planet 51, 2009)
Ohjaus: Jorge Blanco
Pääosissa (äänet): Dwayne Johnson, Jessica Biel, Justin Long, Gary Oldman, Seann William Scott, John Gleese.