Siepattu (2011)

Taylor Lautner elokuvan pääosassa ei varsinaisesti aseta odotuksia kovin korkealle, joten sitä saattaa yllättyä iloisesti kun leffa onkin ihan mukiinmenevä.

Poitsu saa tietää etteivät vanhempansa olekaan vanhempansa, vaan hänet on pikkupoikana ilmoitettu kadonneeksi. Maria Bello ja Jason Isaacs ovat ihania, harmikseni molemmat pääsevät hengestään melko varhaisessa vaiheessa. Ja oikeastaan silloin vasta alkaa tapahtua.

Taylor Lautner itse yllättää positiivisesti. Jäbästä huomaa, että hän on tehnyt vapaa-ajallaan muutakin kuin maannut sohvalla. Ei minusta Lautner-fania tule koskaan, mutta tässä kohtaa nostan nuorelle kundille hattua fyysisistä suorituksistaan elokuvassa. Enkä edes tarkoita paidattomuutta yms.

Viihdyttävää katsottavaa, mutta lässähtää loppua kohden. Sigourney Weaver on turha.

***
Siepattu (Abduction, 2011)
Ohjaus: John Singleton.
Pääosissa: Taylor Lautner, Lily Collins, Maria Bello, Jason Isaacs, Alfred Molina, Michael Nyqvist, Sigourney Weaver.

Petkuttajat (1998)

Stanley Tucci ja Oliver Platt veijarikomedian päähuijareina vei kyllä odotukset korkea(mma)lle. Lisäksi nimekäs näyttelijäkaarti nosti odotuksia. Leffa alkoikin tosi lupaavasti, mutta lässähti edetessään. Loppuratkaisu oli huonoin ikinä.

Stanley Tucci vakuuttaa huomattavasti enemmän näyttelijänä kuin ohjaajana...

*
Petkuttajat (The Impostors, 1998)
Ohjaus: Stanley Tucci.
Pääosissa: Stanley Tucci, Oliver Platt, Alfred Molina, Lili Taylor, Steve Buscemi, Allison Janney, Richard Jenkins, Isabella Rosellini, Campbell Scott, Billy Connolly.

Justus ja urheat ritarit (2013)

Justus on luuseri, mutta haluaa ritariksi. Perinteinen lastenelokuvien kasvutarina siis. Katsoin tämän oikeasti vain Mark Strongin ääniroolin takia. Harmillisen vähän oli Markin äänestä otettu mehuja irti, erikoisempaankin pystyisi. Leffa on ihan perusviihdettä. Kaksijakoisesta persoonallisuudesta kärsivä selvännäkijä oli hauska hahmo ja selkeää vaihtelua genreen.

***
Justus ja urheat ritarit (Justin and the Knights of Valour, 2013)
Ohjaus: Manuel Sicilia.
Pääosissa (äänet): Freddie Highmore, Antonio Banderas, James Cosmo, Charles Dance, Rupert Everett, Alfred Molina, Mark Strong, Saoirse Ronan, Julie Walters, Olivia Williams.

An Education (2009)

Nuori Jenny (Carey Mulligan) tapaa vanhemman Davidin (Peter Saarsgaard). Haaveet yliopistosta vaihtuvat aikuisempaan maailmanmenoon ja elämänkouluun.

Peter Saarsgaard on loistava, eikä Carey Mulligan jää juuri huonommaksi. Jennyn isää esittävä Alfred Molina ei varsinaisesti kuulu suosikkeihini, mutta vetää roolinsa erittäin uskottavasti. Jennyn ja Davidin suhteen jälkeen mielenkiintoisimmaksi nouseekin isä-tytär -suhde. Rosamund Pike on mahtava sivuroolissaan ja Dominic Cooper peesaa hienosti. Pike ja Mulligan olivat muuten molemmat Bennetin sisaruksia vuoden 2005 elokuvassa Ylpeys ja ennakkoluulo. Cara Seymour ei ole itselleni tuttu muualta kuin Amerikan Psykon protituoidun roolista ja tällä kertaa hän esitti perheenäitiä. Oli mukavaa nähdä Sally Hawkins esittämässä kerrankin ihan tavallista naista, eikä jotain hepsankeikkaa.

Pidin siitä miten Jennyn ja Davidin suhteelle lopulta kävi. Noin muuten elokuvan loppuratkaisu oli hieman kyseenalainen. Tarinan opetus kun tuntui olevan, että nuorten tyttöjen pitäisi sitten kuitenkin haaveilla vain koulunkäynnistä.

Elokuva on mannaa 60-lukuaddiktille. Soundtrackilta kannattaa kuunnella ainakin Floyd Cramerin On The Rebound.

****
An Education (2009)
Ohjaus: Lone Scherfig.
Pääosissa: Carey Mulligan, Peter Saarsgaard, Alfred Molina, Rosamund Pike, Dominic Cooper, Olivia Williams, Emma Thompson, Cara Seymour, Sally Hawkins.

Pieni suklaapuoti (2000)

Hurmaava elokuva jonka parissa viihdyin alusta loppuun. Sen myötä tietysti iski myös hirveä suklaahimo, joten suklaata kannattaa varata jo etukäteen valmiiksi. Pieni suklaapuoti on ennen kaikkea Juliette Binochen elokuva ja hän oli hurmaava. Pidin myös erityisesti Judi Denchistä. Loppuratkaisu oli ihana. Vaikeita aiheita ei onneksi vältelty, vaikka loppujen lopuksi voisinkin sanoa tämän olevan hyväntuulen elokuva.

****
Pieni suklaapuoti (Chocolat, 2000)
Ohjaus: Lasse Hallström.
Pääosissa: Juliette Binoche, Alfred Molina, Judi Dench, Lena Olin, Johnny Depp, Carrie-Anne Moss, Peter Stormare.

Noidan oppipoika (2010)

Noidan oppipoika oli parempi kuin odotin. Odotukset tosin oli kovin alhaiset. Tarinassa oli jopa joku pointti ja pääosassa oleva Jay Baruchel pelasti paljon. Poika oli oikeasti hauska. Leffa oli paljon parempi kuin samantyylinen Percy Jackson.

Erikoisefektit olivat oikein komeat. Leffa oli paikoin tosi jännittävä, vaikka loppuratkaisun tietysti arvasi. Siten elokuva oli kyllä oikein turvallinen seikkailu katsojalle.

Nicolas Cage jättää tässäkin kylmäksi. Monica Belucci on edelleen kaunis nainen, mutta ei kovin vakuuttava näyttelijä. Myöskään Alfred Molinasta en erityisemmin pitänyt.

Ilokseni mukana oleva Toby Kebbell esittää taas vakuuttavasti sekopäätä. Ei tämä roolisuoritus tietenkään RocknRollan tasolle yllä, mutta siinä onkin rima aika korkealla.

***
Noidan oppipoika (The Sorcerer's Apprentice, 2010)
Ohjaus: Jon Turteltaub
Pääosissa: Jay Baruchel, Nicolas Cage, Monica Bellucci, Alfred Molina, Teresa Palmer, Toby Kebbell.

Prince of Persia (2010)

Prince of Persia on kuulemma alunperin peli, mutta koska en tiedä aiheesta mitään, sivuutan sen pelkällä maininnalla. Elokuvassa on periaatteessa kaikki kunnon fantasiaseikkailun ainekset kasassa, hienoja tehosteita ja toimintaa yllin kyllin. Visuaalisesti komeaa katsottavaa. Silti lopputulos jää todella köyhäksi. Kannattaa katsoa jos Jake Gyllenhaal on mielestäsi ihana. Mutta ei Gyllenhaalin paljas ylävartalokaan kaikkea pelasta.