Näytetään tekstit, joissa on tunniste Julie Walters. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Julie Walters. Näytä kaikki tekstit

lauantai 24. syyskuuta 2016

Harry Potter ja salaisuuksien kammio (2002)

On tälläkin elokuvalla alkanut jo ikä painaa. Potterit ovat tietysti aina taianomaisia, mutta paras terä on jo tylsynyt näistä vanhemmista. Tämä järjestyksessä toinen Potter-leffa on jo 14 vuotta vanha. Tässä leffassa Harry kohtaa ensimmäistä kertaa mm. Dobbyn ja Lucius Malfoyn, lentää autolla ja kohtaa jättiläiskäärmeen. Sekä tietysti teini-ikäisen Voldemortin.

Aikuisnäyttelijät ovat loistavia. Richard Harris on mahtavan vähäeleinen Dumbledore. Kenneth Branagh on sopivan ärsyttävä Gilderoy Lockhart, vaikka alkuperäiskirjan kuvauksesta päätelleen roolissa pitäisi olla joku komeampi. Robbie Coltrane on loistava, koska suorastaan unohdin että hän esittää yleensä gangsteria. Lapsinäyttelijät sen sijaan vetävät kaikki vähän yli, varsinkin Rupert Grint ilmeillään. Daniel Radcliffe on ärsyttävä. Kuin myös Dobby.

Leffan lopussa Hagridin saamat aplodit oli koskettavaa katsottavaa.


***
Harry Potter ja salaisuuksien kammio (Harry Potter and the Chamber of Secrets, 2002)
Ohjaus: Chris Columbus.
Pääosissa: Daniel Radcliffe, Rupert Grint, Emma Watson, Richard Harris, Alan Rickman, Kenneth Branagh, Maggie Smith, Tom Felton, Jason Isaacs, Robbie Coltrane, Bonnie Wright, Julie Walters, Mark Williams

maanantai 11. toukokuuta 2015

Justus ja urheat ritarit (2013)

Justus on luuseri, mutta haluaa ritariksi. Perinteinen lastenelokuvien kasvutarina siis. Katsoin tämän oikeasti vain Mark Strongin ääniroolin takia. Harmillisen vähän oli Markin äänestä otettu mehuja irti, erikoisempaankin pystyisi. Leffa on ihan perusviihdettä. Kaksijakoisesta persoonallisuudesta kärsivä selvännäkijä oli hauska hahmo ja selkeää vaihtelua genreen.


***
Justus ja urheat ritarit (Justin and the Knights of Valour, 2013)
Ohjaus: Manuel Sicilia.
Pääosissa (äänet): Freddie Highmore, Antonio Banderas, James Cosmo, Charles Dance, Rupert Everett, Alfred Molina, Mark Strong, Saoirse Ronan, Julie Walters, Olivia Williams.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kalenteritytöt (2003)

Tositapahtumiin perustuva Kalenteritytöt on loistava! Helen Mirren ja Julie Walters ovat iiiihania. Miksi Penelope Wilton esittää aina pelokasta ja sulkeutunutta ressukkaa? Leffa nauratti ja kosketti. Ja hei, Helen Mirren ja Ciarán Hinds esittävät pariskuntaa; what's not to love! :) Samalta ohjaajalta ilmestyi myöhemmin Tehtaan tytöt (Made in Dagenhamn, 2010) ja pidin siitäkin kovasti (arvostelu).



****
Kalenteritytöt (Calendar Girls, 2003)
Ohjaus: Nigel Cole. 

Pääosissa: Helen Mirren, Julie Walters, Ciarán Hinds, Penelope Wilton, Celia Imrie, Geraldine James.

(Julkaistu alun perin 14.9.2013 toisessa blogissani.)

torstai 13. kesäkuuta 2013

Urhea (2012)

Huh, olipas jännittävä lastenleffa. No ei nyt oikeesti, mutta olihan ne karhut aika hurjia.

Merida on heimon prinsessa, jota yritetään saada järjestettyyn avioliittoon vasten tahtoaan. Tyttö riitaantuu äitinsä kanssa ja karkaa ja tarinaan sekoittuu noita ja niin edelleen. En tiennyt etukäteen mistä leffa kertoo ja se on ehkä hyväksi teillekin.

Päähenkilö on aivan mahtava tyyppi, vallaton luonnonlapsi. Leffassa on huumoria ja seikkailus sopivassa suhteessa. Virkistävää ettei onnelliseen loppuun liittynyt rakkaustarinaa, vaan korjaantuneet perhesuhteet. Myös ensimmäistä kertaa varmaan tuhansiin vuosiin päähenkilö on ehjästä perheestä!

Ääninäyttelijät olivat hyviä (varsinkin Kelly Macdonald sopi päähenkilön ääneksi täydellisesti), aksentit mielenkiintoisia ja musiikki mukavaa. Tämän katson varmasti joskus toistekin. En suosittele ihan perheen pienimmille, ikäraja K7 on ihan paikallaan.


****
Urhea (Brave, 2012)
Ohjaus: Mark Andrews, Brenda Chapman, Steve Purcell.
Pääosissa (äänet): Kelly Macdonald, Billy Connolly, Emma Thompson, Julie Walters, Robbie Coltrane, Kevin McKidd.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Billy Elliot (2000)

(Osa Tanssileffat-teemaviikkoa.)


Englanti, 1984. Työläiskaupungin kaivosmiehet ovat lakossa ja se kiristää tunnelmaa myös miesvaltaisessa Elliotin perheessä. Nuorimman pojan Billyn (Jamie Bell) pitäisi harrastaa nyrkkeilyä, mutta hän eksyykin tyttöjen kanssa balettitunnille. Palo on kova, mutta Billy joutuu tanssimaan perheeltään salaa. Kannustavan opettajan (Julie Walters) avulla Billy kehittyy hiljalleen.



Billy Elliotin tarina tarjoaa paljon samaistumisen kohteita. Billy on suloinen ja innokas pikkupoika - ehkä yksi kaikkien aikojen ihanimpia fiktiivisiä hahmoja. Nuori Jamie Bell on valloittava. Ahdasmielinen pikkukylä ja kaivosmiesten lakko tarjoavat mielenkiintoisen kontrastin Billyn unelmille.
   Pidin erityisesti Billyn perheestä. Kaikki näyttelijät onnistuivat upeasti ja Billyn isä sai minut itkemään monet kerrat. Perhe vaikutti ihanan aidolta, kaikkine ongelmineen. Arjen realismia kuvattiin onnistuneesti. Ainoastaan Julie Walters ei vakuuttanut tanssiopettajana, vaikka olikin muuten hyvä roolissaan.

Elokuva oli paikoin hieman hidas, enkä ymmärtänyt kaikkia Billyn tunteenpurkaus-tanssikohtauksia. Soundtrackista en innostunut, ainoastaan London Calling ilahdutti.



****
Billy Elliot (2000)
Ohjaus: Stephen Daldry.
Pääosissa: Jamie Bell, Gary Lewis, Julie Walters, Jamie Draven.