Hyvää loppuelämää!

Piiiiitkän harkinnan jälkeen rakas Puutaheinää-blogini loppuu nyt tähän. Leffa-asioita ja muutakin tulee jatkossa löytymään Crazy Colourzin puolelta. Tervetuloa sinne siis!

Hengissä ollaan!

En suostu ajattelemaan että kesä olisi jotenkin poikkeusaikaa blogin pyörittämisessä. Sen sijaan työpaikanvaihdos on. Siitä syystä viimeinen kuukausi on ollut täällä hiljaista. Mutta täältä sitä taas noustaan kuin Fenix-lintu konsanaan. :)

Kas tässä - mitenkään liittymättä mihinkään - tulevan Mindscape-leffan juliste.

Bad Ass (2012)

Miten päädyn aina laittamaan aikaani näihin sontaleffoihin? Danny Trejo pieksee porukkaa, mutta minä haluan elokuvaltani enemmän **rkele.

*
Bad Ass (2012)
Ohjaus: Craig Moss.
Pääosissa: Danny Trejo.

The Five-Year Engagement (2012)

Menisin mielummin naimisiin Emily Bluntin kuin Jason Segelin kanssa. Leffa on turhake, joka sopii aivokoomailuun mutta ei muuhun. Tai ehkä sille, joka suunnittelee häitä. Tässä leffassa ne hoidettiin lopulta hauskasti.

**
The Five-Year Engagement (2012)
Ohjaus: Nicholas Stoller.
Pääosissa: Emily Blunt, Jason Segel, Rhys Ifans.

The Words - Pariisin sanat (2012)

Bradley Cooper väittää kirjoittaneensa kirjan, mutta ei se sitten olekaan niin. Mielenkiintoista draamaa, joka kulkee monessa ajassa. Cooper ja Zoe Saldana ovat ihania kuten aina. Jeremy Irons on hyvä, Olivia Wilde täysin turha. Loppuratkaisu olisi voinut olla yllättävämpi. Ymmärrän miten joku voi rakastaa painettua tekstiä noin paljon.

****
The Words - Pariisin sanat (2012)
Ohjaus: Brian Klugman, Lee Sternthal.
Pääosissa: Bradley Cooper, Zoe Saldana, Jeremy Irons, Dennis Quaid, Olivia Wilde, Ben Barnes.

MS in Welcome to the Punch

Paidaton Mark Strong on jotain sellaista, joka pitää jakaa muuallakin kuin vain Archie Slapin puolella. Kuva tulevasta Welcome to the Punch -elokuvasta. IMDb:n mukaan leffan ensi-ilta on ollut kotimaassaan jo maaliskuussa. Suomessa leffa tulee suoraan dvd:lle ja alustava julkaisupäivä on syyskuussa. Pääosissa nähdään James McAvoy, Mark Strong ja Andrea Riseborough.

Tässä muutama muukin otos elokuvasta:

Sekä päätähdet edustamassa leffan tiimoilta:

Päiväänne piristävin terveisin, tiinanen. ;)

Rakkaudesta, unelmista ja kaloista (2012)

Emily Blunt on ihana, Ewan McGregorkin melko ihana, sheikkikin on ihana ja aihe on ihana. Kaikin puolin kiva elokuva, joka ei kuitenkaan tarjoa tarpeeksi pureskeltavaa. Kristin Scott Thomas on loistava, kuten aina. Leffa nauratti pari kertaa. Suomennos on aika kökkö.

Ai kaloja Jemeniin? No mehän järjestetään.

***
Rakkaudesta, unelmista ja kaloista (Salmon Fishing in the Yemen, 2012)
Ohjaus: Lasse Hallström.
Pääosissa: Ewan McGregor, Emily Blunt, Kristin Scott Thomas.

Fire with Fire (2012)

Josh Duhamel on palomies, joka joutuu todistajansuojeluohjelmaan. Bruce Willis on reilu poliisipäällikkö. Rosario Dawson uusi tyttöystävä. Pahiskaartia edustavat Vincent D'Onofrio, Julian McMahon ja Vinnie Jones, joista varsinkin ensinmainittu on loistava. Kertakäyttöjännitystä.

***
Fire with Fire (2012)
Ohjaus: David Barrett.
Pääosissa: Josh Duhamel, Rosario Dawson, Bruce Willis, Vincent D'Onofrio, Julian McMahon, Vinnie Jones.

Urhea (2012)

Huh, olipas jännittävä lastenleffa. No ei nyt oikeesti, mutta olihan ne karhut aika hurjia.

Merida on heimon prinsessa, jota yritetään saada järjestettyyn avioliittoon vasten tahtoaan. Tyttö riitaantuu äitinsä kanssa ja karkaa ja tarinaan sekoittuu noita ja niin edelleen. En tiennyt etukäteen mistä leffa kertoo ja se on ehkä hyväksi teillekin.

Päähenkilö on aivan mahtava tyyppi, vallaton luonnonlapsi. Leffassa on huumoria ja seikkailus sopivassa suhteessa. Virkistävää ettei onnelliseen loppuun liittynyt rakkaustarinaa, vaan korjaantuneet perhesuhteet. Myös ensimmäistä kertaa varmaan tuhansiin vuosiin päähenkilö on ehjästä perheestä!

Ääninäyttelijät olivat hyviä (varsinkin Kelly Macdonald sopi päähenkilön ääneksi täydellisesti), aksentit mielenkiintoisia ja musiikki mukavaa. Tämän katson varmasti joskus toistekin. En suosittele ihan perheen pienimmille, ikäraja K7 on ihan paikallaan.

****
Urhea (Brave, 2012)
Ohjaus: Mark Andrews, Brenda Chapman, Steve Purcell.
Pääosissa (äänet): Kelly Macdonald, Billy Connolly, Emma Thompson, Julie Walters, Robbie Coltrane, Kevin McKidd.

Eräs joulutarina (2008)

Jouluun sijoittuva sukutarina ranskalaisperheestä. Perheenpäänä Catherine Deneuve, hulttiopoikana Mathieu Amalric. Hahmot jättävät kylmäksi ja tarinan unohtaa välittömästi. Tästä leffasta ei tule ainakaan minun jouluperinnettäni.

**
Eräs joulutarina (Un conte de Noël, 2008)
Ohjaus: Arnaud Desplechin.
Pääosissa: Catherine Deneuve, Mathieu Amalric.

Django Unchained (2012)

Quentin Tarantino on jälleen tehnyt hienon elokuvan. Pidän erityisesti kuvaustyylistä ja kappalevalinnoista. Tekee mieleni katsoa Kill Billit uudestaan.

Casting on onnistunut. Jamie Foxx on loistava. En olekaan tainnut kovin montaa miehen elokuvaa nähdä. Mieleeni tuli ainoastaan sivurooli Kaameat pomot -leffassa, sekä Riosta bongaamani Jamie Foxxin kaunis lauluääni. Vaikka edelleen olen hieman Leonardo DiCapriota vastaan, niin pakko myöntää että mies oli hullun hyvä tässä, kirjaimellisesti.

Leffa on sen verran raaka, että mielestäni K18 olisi ollut paikallaan, mutta ikäraja on K16. Leffan ainoa miinus on sen kesto, 2 tuntia 39 minuuttia. Toisinaan tapahtuu liian hitaasti.

****
Django Unchained (2012)
Ohjaus: Quentin Tarantino.
Pääosissa: Jamie Foxx, Christoph Waltz, Leonardo DiCaprio, Kerry Washington, Samuel L. Jackson.

Elämäni seinäruusuna (2012)

Kerrankin aidonoloista draamaa nuorten elämästä. Realistisen oloisia henkilöhahmoja. Taustoja valotetaan katsojalle juuri sopivaa tahtia, eikä väännetä liikaa rautalangasta. Pitkästä aikaa leffa, joka ei oleta katsojan olevan täysi idiootti. Pääosanuoretkin ovat virkistävän hyviä. Erityispisteet Logan Lermanille, jota olen tähän asti pitänyt lahjattomana turhakkeena. Miellyttävä soundtrack.

****
Elämäni seinäruusuna (The Perks of Being a Wallflower, 2012)
Ohjaus: Stephen Chbosky.
Pääosissa: Logan Lerman, Ezra Miller, Emma Watson.

Tehtaan tytöt (2010)

Loistava tositapahtumiin perustuva draama naisista, jotka vaativat kunnon palkkaa tekemästään työstä 60-luvun Englannissa. En ole aiemmin pitänyt Sally Hawkinsista, mutta tällä kertaa hän on loistava. (Ja pakko myöntää että hän oli loistava myös Layer Cakessa.) Kaikki näyttelijät onnistuvat erinomaisesti. Erityisesti on mainittava pariskuntaa esittävät Geraldine James ja Roger Lloyd-Pack, jotka tekevät pienet mutta vaikeat roolit. Andrea Riseborough'sta pidän vain entistä enemmän, mitä enemmän roolejaan olen nähnyt.

****
Tehtaan tytöt (Made in Dagenham, 2010)
Ohjaus: Nigel Cole.
Pääosissa: Sally Hawkins, Bob Hoskins, Andrea Riseborough, Geraldine James, Rupert Graves, Rosamund Pike, Miranda Richardson, Andrew Lincoln, Joseph Mawle, Jaime Winstone, Roger Lloyd-Pack.

The Net - verkko kiristyy (1995)

Joskus muksuna The Net oli mielestäni tosi jännä ja halusin tietää tietokoneista yhtä paljon kuin Sandra Bullockin esittämä Angela. Yllätyksekseni leffa oli edelleen hyvä, eikä edes ysärimuoti haitannut. Jeremy Northam on ollut sen verran söpö, etten laittaisi pahakseni jos hän päättäisi seurailla minua. Okei, tietysti tietokoneet ovat saatanasta ja identiteettivarkaudet kauheita.

****
The Net - verkko kiristyy (1995)
Ohjaus: Irwin Winkler.
Pääosissa: Sandra Bullock, Jeremy Northam.

Prometheus (2012)

En ole aiemminkaan tykännyt Ridley Scottin scifi-leffoista (Alien, Blade Runner), vaikka historiallisista kylläkin (Gladiaattori, Robin Hood, Kingdom of Heaven). Prometheus on tylsä ja täynnä peruskauraa; mennään etsimään avaruusolentoja, niitä löytyy, ne on limaisia ja pelottavia, nainen odottaa alien-vauvaa... Itsetehty abortti oli vähintäänkin ällöttävää. Michael Fassbender ja Idris Elba ovat hyviä. Guy Pearcea en olisi ikinä tunnistanut roolinsa takaa.

**
Prometheus (2012)
Ohjaus: Ridley Scott.
Pääosissa: Michael Fassbender, Noomi Rapace, Charlize Theron, Idris Elba, Guy Pearce.

Lockout (2012)

Viihdyttävää scifi-toimintaa. Guy Pearce ei ihan täysin kanna toimintasankarin viittaa, mutta leffan pahikset korjaavat karismavajetta. Lieromaisen Joseph Gilgunin kaveriksi ilmestyy onneksi loistava Vincent Regan. Jopa Maggie Grace on ihan jees. Perusasetelma on hyvin perinteinen (sankari pelastaa presidentin tytärtä pahisten kynsistä - mitä nyt ollaan avaruuteen sijoitetussa vankilassa), mutta onnistunut dialogi tekee siitä hauskaa. Pahisten aksentit ovat upeat, Gilgunin puheesta en saanut mitään selvää.

****
Lockout (2012)
Ohjaus: James Mather, Stephen St. Leger.
Pääosissa: Guy Pearce, Maggie Grace, Peter Stormare, Vincent Regan, Joseph Gilgun.

Taken 2 (2012)

Selvästi edeltäjäänsä tylsempi tekele. Alussa kerrataan aiempaa ja lopussa jaaritellaan. Siinä välissä Liam Neeson käy pelastamassa perheensä. Taistelukohtaukset oli editoitu omituisesti. Toki nopeilla leikkauksilla saadaan kuusikymppinen Neesonkin näyttämään liukasliikkeiseltä agentilta. Maggie Grace oli hiukan parempi kuin ykkösessä. Famke Jansenin rooli oli olla avuton koko leffan ajan. Toivottavasti eivät tee enää kolmatta.

**
Taken 2 (2012)
Ohjaus: Olivier Megaton.
Pääosissa: Liam Neeson, Maggie Grace, Famke Janssen.

Eight Below (2006)

Eight Below'n traileri tuli vastaan jossakin ja leffa vaikutti mielenkiintoiselta. Se onkin kiva koko perheen juttu. Tosin pienimpien mielestä saattaa olla pitkäveteinen. Itse pidin kovasti ja lopussa itkin silmät päästäni. Koskettava tarina. Paul Walker on hyvä, vaikken yleensä hänestä ole pitänytkään. Leffa perustuu löyhästi tositapahtumiin.

****
Eight Below (2006)
Ohjaus: Frank Marshall.
Pääosissa: Paul Walker, Jason Biggs, Bruce Greenwood.

Dark Shadows (2012)

Kaikki Burtonin leffat näyttävät samalta. Tässä muka-komediassa Johnny Depp vähän latelee vuorosanoja. Deppin nimi on dvd-kannessa isolla, eikä muita isoja nimiä mainita ollenkaan. Yllättäen inhokkini Eva Green on porukan paras. Elokuva nauratti tasan kerran (kun Barnabas romahtaa syntikan päälle).

**
Dark Shadows (2012)
Ohjaus: Tim Burton.
Pääosissa: Johnny Depp, Michelle Pfeiffer, Eva Green, Helena Bonham Carter, Jonny Lee Miller, Chloe Moretz, Jackie Earle Haley.

RocknRolla tänään!

Hei kaikki Mark Strong -fanit ja muutkin hyvän elokuvan ystävät! Tänään kannattaa katsoa telkkarista

RocknRolla, ohjaus Guy Ritchie, MTV3 klo 23:45.

Mukana menossa myös Toby Kebbell.

Hobitti - odottamaton matka (2012)

En ole lukenut Tolkienin Hobittia, enkä aio lukeakaan. Pidän fantasia/seikkailu -genrestä (niin kirjoissa kuin leffoissa), mutta jostain syystä Tolkienit eivät uppoa. Hobitti on oikein komeasti toteutettu miltei kolmetuntinen. Tarinaltaan se on lähinnä törmäilyä vastoinkäymisestä toiseen. Richard Armitagella on komea ulkomuoto, mutta olisin toivonut enemmän karismaa.

***
Hobitti - odottamaton matka (The Hobbit: An Unexpected Journey, 2012)
Ohjaus: Peter Jackson.
Pääosissa: Martin Freeman, Ian McKellen, Richard Armitage, Andy Serkis, Hugo Weaving, Cate Blanchett, Christopher Lee.

Movie Monday #91 - 3D

Ensimmäinen leffa jonkä näin 3D:nä leffateatterissa, oli Coraline ja toinen todellisuus. Se jäi vahvasti mieleen ekana kertana. Sen jälkeen 3D-leffoja on tullut nähtyä joitain, mutta viehätys on kadonnut ajat sitten. Mielestäni 3D ei tarjoa mitään erikoista. Yksikään leffa ei ole nostanut pisteitään näillä efekteillä ja pahimmassa tapauksessa 3D-kikkailu on vienyt tekijöiden huomion pois itse tarinasta. Lasit painavat nenällä ja kuva näyttää niiden läpi epätavallisen tummalta.

Silmäongelmainen siippani suorastaan vihaa 3D:tä. Monesti olemmekin valinneet tavallisen 2D:n, vaikka kolmiulotteinen serkkunsakin olisi ollut tarjolla. Itse olen valmis tekemään tässä vielä myönnytyksen, eli kolmedeekin kelpaa. Mutta se ei ole syy mennä katsomaan yhtään mitään. Jonkun vanhan hitin - esimerkiksi Matrixin - voisin mennä katsomaan leffateatteriin, koska se olisi hienoa nähdä isolta kankaalta. 3D olisi lähinnä kiva lisä.

3D-telkkaria meille tuskin hankitaan koskaan, edellä mainituista syistä.

Movie Mondayn 91. haaste.

Väärät paperit (2013)

Hauska komedia jossa Melissa McCarthy varastaa Jason Batemanin identiteetin. Tykkään Batemanista suunnattomasti ja silti on pakko myöntää, että McCarthy oli vielä parempi. Casting on erittäin onnistunut. Nauroin aivan kippurassa. Loistava leffa, joka onnistui myös koskettamaan. Loppuratkaisu oli mukavan realistinen ja seksikohtaus oli ehkä hauskin koskaan näkemäni. Pahikset McCarthyn perässä olivat turhia, mutta tulipahan lisää jännitystä.

****
Väärät paperit (Identity Thief, 2013)
Ohjaus: Seth Gordon.
Pääosissa: Jason Bateman, Melissa McCarthy, Amanda Peet, John Cho, Jon Favreau.

Rehellinen Skyfall-traileri

Tämä sai mut nauramaan ääneen! :)

Varasto (2011)

"Tää maa on täynnä työttömiä jannuja, painakaakin se mieleenne!"

Tuo sitaatti on jäänyt päähän, se ilmaisee niin loistavasti asiansa. Jos ei työt kiinnosta, niin kyllä ne tekee joku muukin.

Mukavaa katsottavaa. Varaston henkilöhahmot ovat tunnistettavia, varsinkin Jope Ruonansuun esittämä luuseri tuntui tutulta. Juha Muje on loistava sivuroolissaan. Leffa naurattaa muutaman kerran, mutta on loppupuolella melkoisen tasapaksua katsottavaa.

***
Varasto (2011)
Ohjaus: Taru Mäkelä.
Pääosissa: Kari-Pekka Toivonen, Minttu Mustakallio, Aku Hirviniemi, Juha Muje, Esko Salminen, Vesa Vierikko, Jope Ruonansuu, Hannele Lauri, Vesa-Matti Loiri.

Movie Monday #90 - leffavalikoima

Movie Mondayn 90. haaste. Tässä tämänhetkinen järjestys sille mistä pääasiassa haalin katsomani leffat ja tv-sarjat.

1. Videovuokraamo
Pääasiassa leffoja, koska sarjatarjonta on näissä aika minimaalista.

2. Netflix
Netflixistä on nyt tullut katsottua enemmän sarjoja, mutta leffojakin toisinaan.

3. Televisio
Meillä näkyy jonkin verran maksullisia kanavia ja boxille olen tallentanut ties mitä leffoja. Pakko myöntää että "ilmaiskanavien" leffatarjonta ei ole viime aikoina juuri sykähdyttänyt.

4. Elokuvateatteri
Leffateatterissa oon käynyt tooosi vähän viime aikoina. Arkisin on harvoin aikaa ja viikonloppuisin lippuhinnat ovat pilvissä.

5. Kirjasto
Viime aikoina en ole juuri kirjastoa käyttänyt, mutta välillä haen sieltäkin katsottavaa. Varsinkin jos etsin jotain tiettyä vanhempaa leffaa.

Omaksi ostan oikeastaan vain niitä, jotka olen nähnyt jo aiemmin, jotka pitää ehdottomasti saada omaankin hyllyyn. Todella harvoin ostan leffan tai tv-sarjan omaksi ilman että laadusta on joku tae.

Tämä haasteeseen valitsemani kuva ei liity mitenkään mihinkään, mutta tämän viikon Movie Monday -aiheeksi mieheni ehdotti "Daniel Craigin pallit". Ööh..?

Tänään Diane Lanea telkkarista

Tämän illan televisiotarjonnasta löytyy ainakin kaksi mainiota elokuvaa. Molemmissa pääosassa Diane Lane.

Untraceable, Nelonen klo 21.00.
Diane Lane on nettirikoksiin erikoistunut poliisi. Murhaaja laittaa nettiin videon uusimmasta uhristaan - mitä enemmän video saa katsojia, sitä nopeammin uhri kuolee.

Tarinan opetus: Älä usko mitään mitä näet netissä.

Kohtalokas syrjähyppy, Yle TV2 klo 22.10.
Diane Lane ja Richard Gere esittävät pariskuntaa, jonka avioliitto on onnellinen, kunnes vaimo käy vieraissa Oliver Martinezin luona. Trillerimäinen ihmissuhdesotku.

Tarinan opetus: Kun poliisit tulevat, on parasta valehdella.

A Good Day to Die Hard (2013)

Viides Die Hard -elokuva ei tarjoa mitään uutta. Koska eihän uutinen ole sekään, että Bruce Willis on jo vanha äijä. Alkupuolella kuullaan muutama oikeasti hauska juttu. Erikoistehosteet ovat erittäin hienoja. Räiskintää kelpaa katsoa, mutta muuten onkin hiljaista. Brucella on edelleen vain yksi ilme.

***
A Good Day to Die Hard (2013)
Ohjaus: John Moore.
Pääosissa: Bruce Willis, Jai Courtney, Mary Elizabeth Winstead.

The Babymakers (2012)

Pariskunta yrittää saada lapsen ja sitten pitää varastaa spermaa yms. Täysin päätöntä menoa, joka ei edes naurata. Olipa huono leffa. Olivia Munn on ihan kaunis.

*
The Babymakers (2012)
Ohjaus: Jay Chandrasekhar.
Pääosissa: Paul Schneider, Olivia Munn.

Movie Monday #86 - Aina vaan hyvä

Movie Monday viimeisin haaste löytyy täältä. Itselleni leffa joka upposi edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen, on Hei kuka puhuu (1989). Uskomatonta että nauroin sitä edelleen ääneen. John Travolta ja Kirstie Alley olivat loistavia, samoin kuin Bruce Willis pikku-Mickeyn äänenä. Pidin leffasta kovasti lapsena, miksi olinkin yllättynyt että pidän siitä edelleen. IMDb:ssä leffa on saanut 5,7 pistettä. :)

Leffalle tehtiin kaksi jatko-osaa; Hei kuka puhuu myös (1990) ja Hei kuka puhuu nyt (1993).

Anna Karenina (2012)

Joe Wright on ohjannut oikein komean Anna Kareninan. Visuaalisesti leffa on mielenkiintoinen ja musiikki on hienoa. Jude Law on loistava, samoin Annan veljeä esittävä Matthew MacFadyen. Keira Knightley on vakuuttava Anna, mutta päähahmo alkaa loppua kohden olla superärsyttävä. Aaron Johnson on joskus Kick-Assin jälkeen kasvanut aikuiseksi ja alkanut käyttää nimeä Taylor-Johnson, mutta ei komeasta ulkokuorestaan huolimatta kanna romanttista miespääosaa. Puvustus-Oscar oli oikeutettu. Sivuosissa vilahtavat mm. Shirley Henderson, Emily Watson ja Michelle Dockery.

Knightley on miltei jokaisessa Joe Wrightin leffassa, kuin mikäkin luottopakki. Ylpeys ja ennakkoluulo -elokuvassa nähtiin myös Matthew MacFadyen.

****
Anna Karenina (2012)
Ohjaus: Joe Wright.
Pääosissa: Keira Knightley, Aaron Johnson, Jude Law, Matthew MacFadyen, Kelly Macdonald, Domhnall Gleeson, Olivia Williams, Shirley Henderson, Emily Watson, Michelle Dockery.

Neverwas (2005)

Aaron Eckhart menee töihin mielisairaalaan, jossa hän tapaa Ian McKellenin esittämän potilaan. Loppuaika mietitään onko potilas hullu vai lääkäri satuhahmo. Haahuilua eestaas ja epätyydyttävä loppuratkaisu. Ian McKellen on hyvä.

**
Neverwas (2005)
Ohjaus: Joshua Michael Stern.
Pääosissa: Aaron Eckhart, Ian McKellen, Brittany Murphy.

Posketonta bongausta (2011)

Elokuva joka ei rasita aivoja yhtään. Jonka voi katsoa silloin kun ei jaksa ajatella, tai on vaikka kipeänä. Muihin olosuhteisiin en suosittele. Ei tosin niin typerä leffa kuin mitä pääosakolmikolta olisi voinut odottaa. Pakko myöntää, että yllättävän fiksu elokuva saatu aikaan aiheesta joka ei kiinnosta pätkääkään. Rosamund Pike oli mukava yllätys. Pienessä sivuroolissa vilahtaa Jim Parsons.

**
Posketonta bongausta (The Big Year, 2011)
Ohjaus: David Frankel.
Pääosissa: Jack Black, Owen Wilson, Steve Martin, Rosamund Pike, Dianne Wiest.

Movie Monday #83 - Disney-prinsessat

Movie Mondayn 83. haasteeseen mulla on ilmiselvä vastaus: Pocahontas. Ehdottomasti suosikkini Disneyn prinsessoista. Hän tosin ei ole prinsessa titteliltään, mutta kuitenkin heimonsa johtajan tytär, eli sama asia. Ei mikään herttainen hännystelijä, vaan fiksu ja todella rohkea nuori nainen. Kaiken lisäksi hän ei saanut onnellista Disney-lopetusta leffassaan.

Movie Monday #82 - Ärsyttävät alkutekstit

Movie Mondayn 82. haasteessa kysyin ärsyttäviä alkutekstejä.

Monien Bond-leffojen alkutunnarit ovat ihan liian pitkiä, paitsi jos tunnaribiisi sattuu olemaan erityisen hyvä (Skyfall) tai jos tarinaa oikeasti kuljetetaan eteenpäin tunnarinkin aikana (Kuolema saa odottaa).

Silti ärsyttävimmiksi ikinä valitsen elokuvan Lumottu lelukauppa alkutekstit. Animointi ja musiikki ovat ihania, mutta edes näin aikuiskatsojana en jaksa katsoa lopputtomiin kestäviä alkutekstejä, lapsista puhumattakaan. Leffa on katsottu meillä monta kertaa ja lähes poikkeuksetta olen siinä kohtaa saanut käskyn "kelaa!".

Oscareiden jälkipyykki

Parhaan elokuvan palkinnon sai Argo. Ohjaaja Ben Affleck oli sympaattisen hämmentynyt voitosta, pelkäsin että kaverilta menee jalat alta. Parhaasta ohjauksesta palkittiin Ang Lee, elokuvasta Piin elämä. Tämä oli Leen toinen Oscar. Edellisen hän sai samassa kategoriassa leffasta Brokeback Mountain. Parhaaksi animaatioksi valittiin Urhea ja parhaan ulkomaisen elokuvan pystin sai Michael Haneken Amour.

Pääosista palkittiin Jennifer Lawrence (Unelmien pelikirja) ja Daniel Day-Lewis (Lincoln). Sivuosista palkittiin Anne Hathaway (Les Misérables) ja Christoph Waltz (Django Unchained).

Isoimmat palkinnot jakautuivat siis vähän sinne tänne, eikä selkeää voittajaa ollut tänä vuonna. Piin elämä sai neljä pystiä, Argo ja Les Misérables molemmat kolme.

Skyfallin tunnari palkittiin parhaana lauluna, jee. Puvustuksesta palkittiin Anna Karenina ja maskeerauksesta Les Misérables.

Olin hieman yllättynyt Jennifer Lawrencen voitosta, sillä palkintoa povattiin Jessica Chastainille (Zero Dark Thirty). Chastain on niin upea näyttelijä, että olisin suonut palkinnon hänelle. Ensimmäistä kertaa ehdolla ollut Hugh Jackman (miespääosa, Les Misérables) olisi myös pystinsä ansainnut. Parhaan elokuvan ehdokkaita oli tänä vuonna yhdeksän. Oma leffamakuni on viime vuosina mennyt aika tavalla ristiin akatemian kanssa.

Juontaja Seth MacFarland oli mielestäni loistava. Gaalan teemana oli elokuvamusiikki ja illan aikana nähtiin toinen toistaan hienompia musiikkinumeroita, esimerkiksi Les Misérablesista:

Gaalan erikoisuudet: 

   Parhaasta naispääosasta oli ehdokkaana 9-vuotias Quvenzhané Wallis (Beasts of the Southern Wild), ollen kaikkien aikojen nuorin Oscar-ehdokas. 

   Best Sound Editing -pysti jaettiin kahdelle elokuvalle; Skyfall ja Zero Dark Thirty. Tällaista on tapahtunut vain viisi kertaa aiemmin.

Gaalan söpöin pari:

Naomi Watts ja Liev Schreiber.

Game of Thrones, 1. kausi (2011)

Ah, pitkästä aikaa olen totaalisesti menettänyt sydämeni. Nimittäin Game of Thronesille.

Ensimmäinen tuotantokausi sisältää 10 jaksoa. Joka jaksossa tapahtuu paljon ja juonenkäänteitä riittää. Kausi loppui vähän oudosti, mielestäni 9. jakso olisi tarjonnut jännittävämmän päätöksen kaudelle. Visuaaliselta ilmeeltään sarja on loistava ja tunnusmusiikki on ihana. Suurimman hurmoksen aiheuttavat kuitenkin mahtavat näyttelijät ja mielenkiintoiset henkilöhahmot. Lievästi rakastuin Starkin perheeseen. Sean Bean ja Michelle Fairley ovat ihania. Lena Headey ja Nikolj Coster-Waldau ovat hienoja pahiksia. Peter Dinklage on loistava, eikä hahmonsa yhtä yksipuolinen kuin sisaruksensa. Jack Gleesonin nuori hallitsija on todella vihattava. Erityispisteet Mark Addylle, joka tekee jälleen täysin erilaisen roolin verrattuna aiempiinsa. Brilliant.

Tätä on saatava lisää!

*****
Game of Thrones, 1. kausi (2011)
Pääosissa: Sean Bean, Michelle Fairley, Lena Headey, Peter Dinklage, Nikolaj Coster-Waldau, Mark Addy, Aidan Gillen, Jack Gleeson, Jason Momoa, Kit Harington, Richard Madden.

Hannu ja Kerttu: Noitajahti (2013)

Hannu ja Kerttu ovat kasvaneet aikuisiksi ja ryhtyneet tappamaan noitia. Lapsuuden kokemukset piparkakkutalossa ovat aiheuttaneet Hannulle sokeritaudin. Porukkaa listitään viihdyttävästi. Veri lentää siinä määrin, että K16 on paikallaan. Pidän pääosanäyttelijöistä. Pihla Viitala on loistava sivuroolissaan. Samaa ei voi sanoa pääpahista esittävästä Famke Janssenista.

Elokuvassa on hyvin kansainvälinen cocktail; ohjaaja Wirkola on norjalainen, Jeremy Renner amerikkalainen, Gemma Arterton englantilainen, Pihla Viitala suomalainen, Peter Stormare ruotsalainen ja Famke Janssen hollantilainen.

***
Hannu ja Kerttu: Noitajahti (Hansel and Gretel: Witch Hunters, 2013)
Ohjaus: Tommy Wirkola.
Pääosissa: Gemma Arterton, Jeremy Renner, Famke Janssen, Peter Stormare, Pihla Viitala.

Sekavia suhteita (2007)

Äiti yrittää etsiä tyttärelleen täydellistä sulhasta ja homma menee pieleen. Mandy Moore on kauhea, mutta Diane Keaton onnistuu hössöttävänä äitinä ja Gabriel Macht on oikeastaan ainoa hyvä syy tämän katsomiseen. Miesten muodostama perhe - jossa mm. Stephen Collins - on suloinen.

**
Sekavia suhteita (Because I Said So, 2007)
Ohjaus: Michael Lehmann.
Pääosissa: Mandy Moore, Diane Keaton, Gabriel Macht, Lauren Graham, Piper Perabo, Stephen Collins.

Poikani Kevin (2011)

Luin kesällä alkuperäiskirjan. Siinä missä kirja oli hidastempoinen mutta mielenkiintoinen, on elokuva hidastempoinen ja tylsä. Tosin tarinan pienet yksityiskohdat on vangittu onnistuneesti. Tietysti loppuratkaisu olisi ollut yllättävämpi, jos en olisi lukenut kirjaa.

**
Poikani Kevin (We Need to Talk About Kevin, 2011)
Ohjaus: Lynne Ramsay.
Pääosissa: Tilda Swinton, Ezra Miller, John C. Reilly.

Viisasteleva sydän (2007)

Austen-filmatisointeja on aina mukava katsoa ja miellyttävät näyttelijät pelastavat paljon. Silti Viisasteleva sydän ei ole elokuvallisilta ansioiltaan kovin kummoinen. Sally Hawkins on väärä valinta päärooliin, eikä sitä peitä edes Rupert Penry-Jonesin ihanuus. Kaikista huonoin on kuitenkin Anthony Head esittäessään Annen isää.

Oon katsonut tämän aika monta kertaa. Vasta nyt tajusin, että lopussa Wentworth tosiaan osti Annen lapsuudenkodin heille takaisin. Austenin tapaan hahmoja on niin paljon, etten vieläkään tiedä ketkä ovat mitäkin sukua toisilleen. Austen myös kierrättää nimiä; tästäkin löytyy Mr Elliot ja Harriet Smith, kuten Emmastakin.

**
Viisasteleva sydän (Persuasion, 2007)
Ohjaus: Adrian Shergold.
Pääosissa: Sally Hawkins, Rupert Penry-Jones, Alice Krige, Anthony Head, Joseph Mawle.