Yläluokkaisen Jasminen (Cate Blanchett) elämä menee mönkään ja hän muuttaa siskonsa (Sally Hawkins) luo opettelemaan elämästä selviytymistä.
Pääosanaiset ovat loistavia. Varsinkin Blanchett pääsee todella näyttämään osaamistaan. Alec Baldwin sopii hienostorikollisen rooliin hyvin. Peter Sarsgaardilla on karsea tukka ja Bobby Cannavale on karsea muuten vaan.
Hyviä näyttelijäsuorituksia muttei suurta tarinaa.
*** Blue Jasmine (2013) Ohjaus: Woody Allen. Pääosissa: Cate Blanchett, Sally Hawkins, Alec Baldwin, Peter Sarsgaard, Bobby Cannavale, Louis C.K.
Gil (Owen Wilson) on Pariisissa lomailemassa kihlattunsa Inezin (Rachel McAdams) ja tämän vanhempien kanssa. Gil on romanttinen luonne, joka näkee kaupungin kauneuden ja haaveilee öisistä kävelyretkistä vesisateessa. Inezin perhe ja ystävät eivät ymmärrä. Eikä myöskään Inez.
Eräällä öisellä kävelyllä Gil temmataan nykyajasta 1920-luvun Pariisiin ja hän päättyy viettämään aikaansa mm. Ernest Hemingwayn ja F. Scott Fitzgeraldin kanssa.
Ihanan romanttinen elokuva. Romantiikka on kuitenkin oikeastaan tunnelmassa ja päähenkilön mielentilassa, ei niinkään elokuvan tapahtumissa. Loppua kohden leffan teema kiertyykin sen ympärille miten ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Siis miten kaikki haikailevat menneitä aikoja, sen sijaan että eläisivät tyytyväisinä omassaan. Toki ajatus siitä, että pääsisi tapaamaan omia idoleitaan, on kiehtova. Mielestäni oikea ratkaisu oli myös se, ettei ajasta toiseen siirtymistä selitetty leffassa millään tavalla.
Erittäin mielenkiintoisen kehyskertomuksen muodostaa se miten huonosti Gil sopii Inezin perheen ja ystävien muodostamaan joukkoon. Katsoja miettii alusta asti miksi ihmeessä Gil ja Inez ylipäätään ovat yhdessä. Eroaisivat jo! Herkullisin hahmo on tietysti Michael Sheenin esittämä Paul, joka on päällisin puolin hurmaava herrasmies, mutta pohjimmiltaan itserakas persläpi. Nyt katsoessani leffan varmaan kolmannen kerran, oli hienoa huomata pieniä yksityiskohtia näyttelijöiden eleissä, jotka korostivat Paulin luonnetta.
Alan koko ajan tykätä enemmän Rachel McAdamsista, joka sopii Inezin rooliin loistavasti. En juurikaan pidä Owen Wilsonista. Tässä hän on ihan ookoo. Vaikkakin roolisuoritustaan katsoessa pystyy hyvin kuvittelemaan ohjaaja Woody Allenin esittämässä samaa roolia... Onneksi Allen on kuitenkin jäänyt suosiolla kameran taakse. Marion Cotillard ei myöskään ole varsinaisesti sydäntäni lähellä. Michael Sheen on aivan loistava. Nykypäivään sijoittuvat monen näyttelijän kohtaukset ovat mukavaa katsottavaa. On ne taitavia!
Sivurooleissa ilahduttavat Tom Hiddleston, Alison Pill, Corey Stoll, Kathy Bates ja Adrien Brody. Sekä tietysti nykypäivässä Léa Seydoux ja Gad Elmaleh.
Mukavan tunnelmallinen elokuva siis. Ehkä jos tarinan kaari olisi selkeämpi ja pääosassa olisi joku muu kuin Wilson, antaisin tälle viisi tähteä.
Soundtrack on ihana. Tässä esimerkkinä Bistro Fada, josta ihmettelin miten se niin hyvin uppoaa, mutta sitten tajusin että biisihän on HUMPPA!
Fitzgeraldit eli Alison Pill ja Tom Hiddleston.
Adrien Brody on Salvador Dali.
Corey Stoll on Ernest Hemingway. Kathy Bates on Gertrude Stein.
**** Midnight in Paris (2011) Ohjaus: Woody Allen. Pääosissa: Owen Wilson, Rachel McAdams, Marion Cotillard, Michael Sheen, Mimi Kennedy, Tom Hiddleston, Alison Pill, Corey Stoll, Kathy Bates, Léa Seydoux, Adrien Brody, Carla Bruni, Gad Elmaleh.
Woody Allenista ei aina oikein tiedä. Mielestäni Match Point, Scoop sekä Midnight in Paris olivat aivan loistavia elokuvia. Sen sijaan You Will Meet a Tall Dark Stranger lähinnä ihan kiva, ja To Rome With Love ja Cassandra's Dream turhia tekeleitä. Samoin valitettavasti tämä.
Colin Firthin esittämä päähahmo on ärsyttävä ja dialogi jotenkin luonnotonta. En pystynyt samaistumaan yhteenkään henkilöhahmoista. Kuvakulmat olivat yksitoikkoisia. Leffa alkoi lupaavasti; tarina ja aihepiiri kiinnosti. Musiikkivalinnat olivat onnistuneita kautta linjan, mutta elokuva vain lässähti jossain kohdassa. Lisäksi tajusin, että Colin Firth on sittenkin mielestäni aika mitäänsanomaton.
Jos haluatte nimessä mainostettua taianomaisuutta, niin katsokaa mielummin Midnight in Paris. (Vaikka siinä onkin Owen Wilson.)
Näyttelijät kuvattiin koko ajan juuri näin; joko tosi kaukaa tai sitten vyötäröstä ylöspäin.
** Magic in the Moonlight (2014) Ohjaus: Woody Allen. Pääosissa: Colin Firth, Emma Stone, Eileen Atkins, Marcia Gay Harden.
Woody Allen osaa tehdä mukavia ja hyväntuulisia komedioita. Mikään maailmaa mullistava elokuva tämä ei ole, mutta jotenkin siitä tuli hyvälle tuulelle. Rooleissa nähdään toinen toistaan upeampia näyttelijöitä. Gemma Jones ja Anthony Hopkins esittävät hienosti vuosia naimisissa ollutta pariskuntaa. Tosin Jones varastaa show'n omiin nimiinsä. Naomi Watts nähdään heidän tyttärenään ja Josh Brolin tämän kyynisenä aviomiehenä. Lucy Punch on elementissään kammottavana akkana. Ainoastaan Freida Pinto naapurintyttönä jätti kylmäksi ja mielessä käväisi ajatus roolin saamisesta pelkästään kauniin ulkomuotonsa vuoksi.
*** You Will Meet a Tall Dark Stranger (2010) Ohjaus: Woody Allen Pääosissa: Gemma Jones, Anthony Hopkins, Naomi Watts, Josh Brolin, Antonio Banderas, Freida Pinto, Lucy Punch.
