maanantai 30. elokuuta 2010
perjantai 27. elokuuta 2010
Tristan & Isolde (2006)
Tristan ja Isolde on mielenkiintoinen tarina mahdottomasta rakkaustarinasta. Pidin tarinasta - joka ei ollut ennestään tuttu - ja elokuvan ajankuvasta, siitäkin huolimatta ettei loppu ollut erityisen onnellinen. James Franco oli Tristanin roolissa vähän jäykkä, muttei kuitenkaan ärsyttävä. Rufus Sewell oli sivuroolissaan yksi kirkkaimmista tähdistä. Tykkäsin kovasti ja piti ihan tutkia missä muissa leffoissa hän on ollut.
Katsoin tämän tietysti Mark Strongin sivuroolin takia. Häntä ei tosin partansa takaa meinannut tunnistaa. Rooli oli aika pieni ja mitäänsanomaton. Sivuhahmoista löytyi muitakin tuttuja kasvoja, mm. MCK:n Luigi Vampa. Mikäli leffa alkoi kiinnostaa, sen voi katsoa huomenna telkkarista. Siis TV2, lauantaina 28.8. klo 22.05.
****
Tristan & Isolde (2006)
Ohjaus: Kevin Reynolds
Pääosissa: James Franco, Sophia Myles, Rufus Sewell, Henry Cavill, David O'Hara, Mark Strong.
Katsoin tämän tietysti Mark Strongin sivuroolin takia. Häntä ei tosin partansa takaa meinannut tunnistaa. Rooli oli aika pieni ja mitäänsanomaton. Sivuhahmoista löytyi muitakin tuttuja kasvoja, mm. MCK:n Luigi Vampa. Mikäli leffa alkoi kiinnostaa, sen voi katsoa huomenna telkkarista. Siis TV2, lauantaina 28.8. klo 22.05.
****
Tristan & Isolde (2006)
Ohjaus: Kevin Reynolds
Pääosissa: James Franco, Sophia Myles, Rufus Sewell, Henry Cavill, David O'Hara, Mark Strong.
Tunnisteet:
arvostelu,
David O'Hara,
draama,
Fan of Mark Strong,
Henry Cavill,
James Franco,
Kevin Reynolds,
neljä tähteä,
Rufus Sewell,
Sophia Myles
torstai 26. elokuuta 2010
maanantai 23. elokuuta 2010
sunnuntai 22. elokuuta 2010
A-Team (2010)
Samannimiseen tv-sarjaan pohjautuva A-Team on erittäin onnistunut ja viihdyttävä paketti. Liam Neeson, Bradley Cooper ja Sharlto Copley ovat ehdottomasti elokuvan kantavat toimat. Neeson nyt pelastaa miltei minkä tahansa leffan ja Cooperilla on karisma ja ulkonäkö kohdallaan. Copley loistaa porukan sekopäänä. Quinton Jacksonin hahmo sitä vastoin on vähän typerä. Jessica Biel ei edellenkään ole mielestäni hyvä näyttelijä ja on tässä jopa ärsyttävä.
Nautin olostani tämän elokuvan parissa. Toiminta oli onnistunutta ja miesnelikko oli todella sekopäinen. Loppu jätti ovet auki mahdolliselle jatko-osalle, enkä laittaisi ollenkaan pahakseni jos sellainen tehtäisiin.
****
A-Team (The A-Team, 2010)
Ohjaus: Joe Carnahan
Pääosissa: Liam Neeson, Bradley Cooper, Sharlto Copley, Quinton Jackson, Jessica Biel, Patrick Wilson, Brian Bloom.
Nautin olostani tämän elokuvan parissa. Toiminta oli onnistunutta ja miesnelikko oli todella sekopäinen. Loppu jätti ovet auki mahdolliselle jatko-osalle, enkä laittaisi ollenkaan pahakseni jos sellainen tehtäisiin.
****
A-Team (The A-Team, 2010)
Ohjaus: Joe Carnahan
Pääosissa: Liam Neeson, Bradley Cooper, Sharlto Copley, Quinton Jackson, Jessica Biel, Patrick Wilson, Brian Bloom.
lauantai 21. elokuuta 2010
perjantai 20. elokuuta 2010
torstai 19. elokuuta 2010
tiistai 17. elokuuta 2010
Me tulemme taas / sinä tyttöni hoi / laulu virroilla soi / ja se soi ja se soi...
Mikäli lukijoiden joudosta löytyy vanhojen kotimaisten elokuvien ystäviä, niin tässä teille vinkki: Huomenna TV2 näyttää klo 13 tukkilaiskomediamusikaalin Me tulemme taas, vuodelta 1953. Ohjaus Armand Lohikoski ja käsikirjoitus Reino Helismaa. Pääosissa Tapio Rautavaara, Tuija Halonen, Anneli Sauli, Tommi Rinne, Siiri Angerkoski, Aku Korhonen ja Åke Lindman. Tämä on yksi suurimmista suosikeistani tässä osastossa. Tykkäsin tästä jo lapsena. Kannattaa katsoa! :)
maanantai 16. elokuuta 2010
Ernest Gordon: Kwai-joen ihme
Alkuperäinen nimi: Miracle on the River Kwai.
Luin tämän kirjan, koska katsoin vähän aikaa sitten tähän perustuvan elokuvan Kuoleman rautatie (To End All Wars, 2011). Kirjoittaja Ernest Gordon joutui 24-vuotiaana japanilaisten vankileirille toisen maailmansodan aikana. Hänestä tuli yksi niistä vangeista, jotka joutuivat rakentamaan Kwai-joen ylittävää siltaa ja rautatietä.
Ranskalainen kirjailija Pierre Boulle kirjoitti samasta aiheesta kirjan Kwai-joen silta, josta tehtiin samanniminen elokuva. Ilmeisesti hänelläkin on omakohtaisia kokemuksia noista olosuhteista. Gordon kirjassaan kuitenkin kritisoi Boullen teosta.
"Pierre Boullen kirja Kwai-joen silta sekä siihen perustuva elokuva antavat sen käsityksen, että brittiupseerit paitsi osallistuivat mielellään rakentamiseen, myös saattoivat työn valmiiksi ennätysajassa osoittaakseen paremmuutensa ja tehokkuutensa viholliselle. Tarina on kiehtova, mutta minä kirjoitan todellisuudesta. Tehdäkseni oikeutta niille miehille, jotka työtä tekivät, minun on todettava selkeästi, etteivät he suostuneet siihen mielellään. Teimme työtä pistimien ja ruoskien uhkaamina ja otimme suuriakin riskejä sabotoidaksemme operaatiota joka käänteessä."
Aihe on todella mielenkiintoinen, varsinkin vangin näkökulmasta. On käsittämätöntä, miten kukaan on kestänyt vankileirillä monta vuotta, selvinnyt hengissä ja edes jotenkin järjissään. Sotavankien kokemukset ja kohtalot ovat uskomattomia.
Elokuva oli dramaattinen. Gorgonin teksti on realistista ja toteavaa; näin asiat olivat. Hän ei romantisoi. Silti tämäkin sai minut liikuttumaan. Kirjan nimi on kuvaava. Kirja on kovin uskonnollinen, mikä ei käynyt elokuvasta niin selvästi ilmi. Gordonista tulikin myöhemmässä elämässään pappi.
Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, joita aihe kiinnostaa. Kyllä totuus vaan on tarua ihmeellisempää.
Luin tämän kirjan, koska katsoin vähän aikaa sitten tähän perustuvan elokuvan Kuoleman rautatie (To End All Wars, 2011). Kirjoittaja Ernest Gordon joutui 24-vuotiaana japanilaisten vankileirille toisen maailmansodan aikana. Hänestä tuli yksi niistä vangeista, jotka joutuivat rakentamaan Kwai-joen ylittävää siltaa ja rautatietä.
Ranskalainen kirjailija Pierre Boulle kirjoitti samasta aiheesta kirjan Kwai-joen silta, josta tehtiin samanniminen elokuva. Ilmeisesti hänelläkin on omakohtaisia kokemuksia noista olosuhteista. Gordon kirjassaan kuitenkin kritisoi Boullen teosta.
"Pierre Boullen kirja Kwai-joen silta sekä siihen perustuva elokuva antavat sen käsityksen, että brittiupseerit paitsi osallistuivat mielellään rakentamiseen, myös saattoivat työn valmiiksi ennätysajassa osoittaakseen paremmuutensa ja tehokkuutensa viholliselle. Tarina on kiehtova, mutta minä kirjoitan todellisuudesta. Tehdäkseni oikeutta niille miehille, jotka työtä tekivät, minun on todettava selkeästi, etteivät he suostuneet siihen mielellään. Teimme työtä pistimien ja ruoskien uhkaamina ja otimme suuriakin riskejä sabotoidaksemme operaatiota joka käänteessä."
Aihe on todella mielenkiintoinen, varsinkin vangin näkökulmasta. On käsittämätöntä, miten kukaan on kestänyt vankileirillä monta vuotta, selvinnyt hengissä ja edes jotenkin järjissään. Sotavankien kokemukset ja kohtalot ovat uskomattomia.
Elokuva oli dramaattinen. Gorgonin teksti on realistista ja toteavaa; näin asiat olivat. Hän ei romantisoi. Silti tämäkin sai minut liikuttumaan. Kirjan nimi on kuvaava. Kirja on kovin uskonnollinen, mikä ei käynyt elokuvasta niin selvästi ilmi. Gordonista tulikin myöhemmässä elämässään pappi.
Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, joita aihe kiinnostaa. Kyllä totuus vaan on tarua ihmeellisempää.
Hauskaa maanantaita!
Allekirjoittanut viettää nyt hyvin ansaittua kesälomaa, joten tulossa on kaikkea ajastettua huttua. :)
sunnuntai 15. elokuuta 2010
Piristämään sunnuntaita!
Löysin sattumalta todella hauskan sivuston Why They're Hot, jonka pointti kuvaillaan näin:
Se mille allekirjoittanut tietysti repeili eniten, on se mitä tuolla on kirjoitettu Markista! Tässä teksti. Alkuperäinen löytyy täältä, kaikkine linkkeineen.
Enpä olisi itse osannut sanoa paremmin. ;D
"Premise: The hotness of celebrities, broken down into funny, perverted, bullet lists of five.
Goal: To make you laugh your ass off and jizz in your pants, simultaneously."
"Why He's Hot:
1. He's Mark Strong. If that name alone doesn't do anything for you, let's try this one: Marco Giuseppe Salussolia. Sex in a smoldering Italian-Austrian hunk of a package. Yeah. That's what I thought.
2. If you ever wanted the complete definition of the word 'regal', you need go no farther. Seriously. Look at that fucking profile and magnificent-as-fuck bone structure. He's the very epitome of tall, dark, and handsome. And if those eyes don't make you weak in the knees, I don't know what will.
3. There are very few people who look good in anything, but Mark Strong is one of them. Whether it's as a surly prince, head of Jordanian intelligence, hitman, bad boy or even Mr. Knightley, this guy's got it going on. Really. He can even get away with bleached-blond hair.
4. He's probably one of the most good-natured, well-spoken and humble people ever, not to mention the fact that he's got a sense of humor. He'd charm the panties right off of you without even trying, and you know you wouldn't complain.
5. Have you even heard his voice? Because it's making love to your ears and it's telling you you're going to like it. Just imagine that voice whispering in your ear. There isn't anything that voice couldn't tell you to do."
Enpä olisi itse osannut sanoa paremmin. ;D
perjantai 13. elokuuta 2010
torstai 12. elokuuta 2010
Emma (1996)
Vuonna 1996 Jane Austenin Emmasta valmistui kaksi filmatisointia. Tunnetumpi on elokuva, jossa nimiroolissa on Gwyneth Paltrow. Mutta parempi on tämä minisarja, jonka pääosissa ovat Kate Beckinsale ja Mark Strong.
Jane Austenin kirjat ovat ihania ja romanttisia. Päähenkilöinä olevat naiset pääsevät poikkeuksetta naimisiin rakastamansa miehen kanssa, joka yleensä on myös se kulmakunnan rikkain kaveri. Tämäkään tarina ei ole poikkeus. Emma Woodhousen hahmosta tekee mielenkiintoisen se, että tyttö on aluksi itsekäs idiootti. Tarinan edetessä hän oppii ymmärtämään, että teoillaan on seuraukset.
Tämä minisarja ei ehkä ole maailman laadukkain tekele (ja kuvanlaatukin on jo mitä on). Sen paremmuus elokuvaan verrattuna onkin erityisesti näyttelijävalinnoissa. Kate Beckinsale on nimiroolissa kaunis, herttainen ja aidonoloinen. Mark Strong sopii Mr Knightleyn rooliin kuin nakutettu ja erottuu porukasta edukseen. Tosin on myönnettävä etteivät romanttisen miespääosat ole ehkä hänen ominta alaansa. (Sitä paitsi: "Joillekin miehille ikääntyminen vaan sopii", totesi kaverini kun katsottiin tätä.)
Sivuroolitkin ovat lähes poikkeuksetta nappivalintoja. Emman isä (Bernard Hepton) on juuri sellainen kuin olen kuvitellutkin. Austenin kirjojen pakollinen limanuljaska on tässä tarinassa Frank Churchill, jota esittää erittäin onnistuneesti Raymond Coulthard (Hotel Babylon). Pitkän linjan brittinäyttelijä Olivia Williams on erittäin kaunis Jane Fairfax, vaikkei tämä ehkä olekaan töidensä parhaimmistoa. Samantha Morton on juuri sopivan säälittävä ja yksinkertainen Harriet Smithin roolissa. Bond-leffoistakin tuttu Samantha Bond on valopilkku sivuroolissaan. Knightleyn veljeä esittävä Guy Henry (Lost in Austen) on aivan mahtava ja onnistuu tekemään hahmostaan todella hauskan. Prunella Scales on täydellinen Miss Bates. Mr Elton vaimonsa kanssa (Dominic Rowan ja Lucy Robinson) ovat juuri sopivan ärsyttäviä, vaikka heidän osaltaan homma menee paikoin ylinäyttelemisen puolelle. (Lucy Robinson oli muuten vuotta aiemmin tehdyssä BBC:n minisarjassa Ylpeys ja ennakkoluulo Mr Bingleyn sisko.)
****
Emma (1996)
Ohjaus: Diarmuid Lawrence
Pääosissa: Kate Beckinsale, Mark Strong, Samantha Morton, Samantha Bond, Prunella Scales, Olivia Williams, Raymond Coulthard, Dominic Rowan, Lucy Robinson, Guy Henry.
Takana vas. Mark Strong ja Raymond Coulthard. Edessä vas. Olivia Williams, Samantha Morton, Kate Beckinsale ja Prunella Scales. |
Tämä minisarja ei ehkä ole maailman laadukkain tekele (ja kuvanlaatukin on jo mitä on). Sen paremmuus elokuvaan verrattuna onkin erityisesti näyttelijävalinnoissa. Kate Beckinsale on nimiroolissa kaunis, herttainen ja aidonoloinen. Mark Strong sopii Mr Knightleyn rooliin kuin nakutettu ja erottuu porukasta edukseen. Tosin on myönnettävä etteivät romanttisen miespääosat ole ehkä hänen ominta alaansa. (Sitä paitsi: "Joillekin miehille ikääntyminen vaan sopii", totesi kaverini kun katsottiin tätä.)
Sivuroolitkin ovat lähes poikkeuksetta nappivalintoja. Emman isä (Bernard Hepton) on juuri sellainen kuin olen kuvitellutkin. Austenin kirjojen pakollinen limanuljaska on tässä tarinassa Frank Churchill, jota esittää erittäin onnistuneesti Raymond Coulthard (Hotel Babylon). Pitkän linjan brittinäyttelijä Olivia Williams on erittäin kaunis Jane Fairfax, vaikkei tämä ehkä olekaan töidensä parhaimmistoa. Samantha Morton on juuri sopivan säälittävä ja yksinkertainen Harriet Smithin roolissa. Bond-leffoistakin tuttu Samantha Bond on valopilkku sivuroolissaan. Knightleyn veljeä esittävä Guy Henry (Lost in Austen) on aivan mahtava ja onnistuu tekemään hahmostaan todella hauskan. Prunella Scales on täydellinen Miss Bates. Mr Elton vaimonsa kanssa (Dominic Rowan ja Lucy Robinson) ovat juuri sopivan ärsyttäviä, vaikka heidän osaltaan homma menee paikoin ylinäyttelemisen puolelle. (Lucy Robinson oli muuten vuotta aiemmin tehdyssä BBC:n minisarjassa Ylpeys ja ennakkoluulo Mr Bingleyn sisko.)
****
Emma (1996)
Ohjaus: Diarmuid Lawrence
Pääosissa: Kate Beckinsale, Mark Strong, Samantha Morton, Samantha Bond, Prunella Scales, Olivia Williams, Raymond Coulthard, Dominic Rowan, Lucy Robinson, Guy Henry.
tiistai 10. elokuuta 2010
maanantai 9. elokuuta 2010
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Vadelmavenepakolainen on päähenkilön päiväkirja. Mikko Virtanen on suomalainen mies, joka on koko ikänsä halunnut olla ruotsalainen. Hän on kansallisuustransu (termi kirjailijan keksimä, ei minun). Mikko fanittaa Ruotsia ja ruotsalaisuutta niin paljon, että siitä on tullut sairaus, joka vaikuttaa hänen koko elämäänsä. Vuosien varrella Mikko ryhtyy epätoivoisiin ja jopa rikollisiin tekoihin päästääkseen ruotsalaiseksi.
Ihailin kirjailijan mielikuvitusta. Mitään tämän tyyppistä en ole lukenut ehkä koskaan. Kirja oli paljon mielenkiintoisempi kuin etukäteen kuvittelin ja paikoin todella hauska. Pidän Nousiaisen tavasta kertoa; hän jättää turhat löpinät pois. Ostin kirjan joku aika sitten omaksi ja hyvä niin, sillä tämä tulee varmasti luettua joskus uudestaan.
Ihailin kirjailijan mielikuvitusta. Mitään tämän tyyppistä en ole lukenut ehkä koskaan. Kirja oli paljon mielenkiintoisempi kuin etukäteen kuvittelin ja paikoin todella hauska. Pidän Nousiaisen tavasta kertoa; hän jättää turhat löpinät pois. Ostin kirjan joku aika sitten omaksi ja hyvä niin, sillä tämä tulee varmasti luettua joskus uudestaan.
sunnuntai 8. elokuuta 2010
lauantai 7. elokuuta 2010
tiistai 3. elokuuta 2010
Pictures #6: Green Lantern promoa
maanantai 2. elokuuta 2010
sunnuntai 1. elokuuta 2010
Mark Strong as himself
Suurin suosikkini, brittinäyttelijä Mark Strong, täytää elokuun aikana 47 vuotta! Jostain syystä miehen syntymäpäivä on tarkkaan varjeltu salaisuus, koska sitä tietoa ei löydy mistään. Mutta siten synttäreitä voi juhlia koko kuukauden. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)