Itselleni nimittäin ensimmäinen Kummisetä-elokuva vuodelta 1972 oli pakkopullaa. Katsoin sen aikoinaan, ettei olisi sitä aukkoa sivistyksessä. Leffahan on pitkä, muistaakseni kolmetuntinen. Ja mielestäni tylsä kuin mikä. Tästä syystä en ole edelleenkään katsonut kahta jatko-osaa, vaikka ovat saaneet kehuja nekin.
Minä taas pidin tästä, kakkososa on harvinaista kyllä, vielä parempi! Olen lukenut Puzon kirjan varmaan viisi kertaa teininä, ehkä sun kannattaa kokeilla sitä ;O)
VastaaPoistaMie en olekaan yksin! Tämän katsominen oli täälläkin pakkopulla, mutta selvisin läpi ekan ja tokankin kun houkuttelin itseni töllön ääreen leffaherkuilla :D mutta siis nää kaikki on aivan liian pitkiä ja en tajua mikä nyt näissä on niiiin hienoa :D
VastaaPoistaEi apua, mä katsoin kans kummisedän joskus vuonna 2007 ja se oli silloin jotain niin pakkopullaa kuin olla ja voi, mutta sitten katsoin viime vuonna kaikki kolme ja olin yllätyksekseni ihan rakastunut (paitsi kolmanteen osaan). Hassua miten voi mieli muuttua :D
VastaaPoistaVaikka pidän varsinkin alkuperäistä Kummisetää hyvänä, niin ymmärrän kyllä hyvin jos joku ei siitä välitä. En itsekään pidä sitä maailmanhistorian parhaimpina elokuvina. Läheskään.
VastaaPoistaJoo, kuten S sanoi, niin mä ymmärrän hyvin kanssa, ettei kaikkiin iske tämä. Itsehän pidin tästä elokuvasta tosi paljon, vaikken itsekään onnistunut sitä yhdessä illassa katsomaan.
VastaaPoistaMinusta Kummisedät ovat kyllä klassikkostatuksensa ansainneet, ehkä kolmosta lukuun ottamatta. Hienoja elokuvia, ja ihastuin niihin jo kärsimättömänä teini-ikäisenä.
VastaaPoistaMinä tein Kummisetä ykösen kanssa aikoinani sen virheen, että rupesin sitä yötä vasten katsomaan. Noh, kuten arvata saattaa Nukkumasa korjasi minut mukaansa Höyhensaarelle ja elokuva jäi siltä osin kesken. Piti myöhemmin katsoa (päiväsaikaan) se sitten uusiksi nääs...
VastaaPoistaOnhan se pitkä ja väliin vähän tylsäkin, mutta huono se ei kuitenkaan ole. Tosin kakkonen on mielestäni parempi. Kolmonen... meh!
Heh, tiesihän sen että tämä jakaa mielipiteitä. Ehkä mun pitää yrittää joskus kymmenen vuoden päästä uudestaan näiden kanssa... :)
VastaaPoistaWAAATT aivan eri mieltä ^_^!
VastaaPoistaKuten Ursulakin, minäkin luin Puzon romaanin ja hurahdin. Leffat näin ekana, äitini on life-long-fan.
Tässä elokuvassa kaikki on kohdallaan ja elämää suurempaa. Kakkonen on tehty hienolla takaumataktiikalla ja siinä on nuori Bob De Niro mutta muuten... Tämä nousee henkilökohtaisena suosikkina ykköseksi.
Corleonen perhesaaga, Apollonian kuolema, se miten Vito haluaa pitää ainoan yliopistot käyneen poikansa erossa bisneksistä mutta ei onnistu... Connien onnellistakin onnellisemmat häät alussa kun kaikki näyttää olevan hyvin. Horse head :D
Jep, mä oon niin särkenyt sydämiä tällä tunnustuksellani. ;) Hevosenpää oli kyllä cool.
VastaaPoistaMinä olen eri mieltä myös :) Koko trilogia on ihan uskomattoman mahtava, mutta varsinkin ykkönen ja kakkonen lyövät monet monet elokuvat laudalta mennen tullen. Vaikka itsellä usein keskittyminen pitkien elokuvien kanssa uhkaa herpaantua, Kummisetien kanssa sitä ei ole päässyt tapahtumaan. Se samperin hevosen pää aiheutti minulle pienenä traumoja... ;-)
VastaaPoista