Torey Hayden: Häkkipoika

Kevin käänsi päätään ja katsoi minuun. "Uskotko sinä, että Jumala on olemassa? Minä rupesin juuri miettimään, ja minusta Jumalaa ei voi olla."
"Miksi niin arvelet?"
"Kukaan Jumala ei tekisi sellaista maailmaa, missä on niin paljon ihmisiä, joita kukaan ei rakasta. Jos joku olisi suunnitellut maailman, niin sitten täällä olisi riittänyt ihmisiä rakastamaan kaikkia."

Kirja kertoo 16-vuotiaasta Kevinistä, joka on asunut vuosikausia erilaisissa suljetuissa laitoksissa. Hän ei puhu ja piileskelee pöytien alla. Torey Hayden ottaa pojan hoitaakseen ja tämä alkaa hiljalleen avautua.

Tämä oli ensimmäinen lukemani Torey Haydenin kirja ja tykkäsin kovasti. Hayden selvästikin tietää mistä kirjoittaa. Hänellä on vuosien kokemus lapsipsykologiasta ja erityisopettajan työstä. Teksti oli myös mukavaa luettavaa, vaikka aihe olikin kauhea. Tämä oli vavahduttava kertomus siitä, kuinka paha tämä maailma voi olla. Käsittääkseni kaikki Haydenin kirjat ovat aika samantyylisiä. Mielenkiinnolla tutustun tuotantoonsa enemmänkin, sillä aihe kiinnostaa. Takakannessa väitetään kyseessä olevan tositarina ja pidän sitä ihan mahdollisena. Kuulemma Hayden on kirjoittanut useammastakin tosijutusta, mutta myös fiktiivisiä tarinoita.