keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Harry Potter ja puoliverinen prinssi (2009)

Ennen uusimman Potter-elokuvan näkemistä piti vielä muistinvirkistykseksi katsoa edellinen. Puoliverinen prinssi on kirjanakin kaikin puolin väliosa. Varsinaisen Prinssin tarina ei ole kokonaisuuden kannalta mikään erityisen oleellinen ja pääasiassa keskitytäänkin muiden taustojen selvittelyyn. Uutena hahmona mukaan tulee Horatius Kuhnusarvio (Jim Broadbent), jonka tärkeyttä pitää katsojalle vääntää vähän rautalangasta. Enkä ole ihan varma siitä miten hyvin siinä onnistutaan. Sarjan loppupuolella juonen langanpätkiä kursitaan kasaan muutenkin vähän epätoivoisesti. Kuudennen osan on tarkoitus lähinnä viedä kohti loppua.




Kuudes Potter-tarina ei siis ole suinkaan saagan onnistunein, ei kirjana eikä elokuvana. Silti mielestäni jo tästäkin olisi voitu tehdä kaksi elokuvaa, koska tarinasta on jouduttu jättämään niin paljon pois. Harmitti kun Remus Lupinin (David Thewlis) ja Nymfadora Tonksin (Natalia Tena) kaltaisia hahmoja näytettiin vain vilaukselta. Heidän tarinansa kehittyy kirjassa paljon, mutta kaikki sellainen on jätetty kuvaamatta. Tietysti ihan ymmärrettävästi, eihän se ole tarinan kannalta kovin oleellista, kunhan kaipasin.


Olen nähnyt Puoliverisen prinssin nyt jo useamman kerran. Ensinäkemältä ärsytti se kuolonsyöjien hyökkäys Ronin (Rupert Grint) kotiin, joka oli täysin käsikirjoittajien keksintöä, eikä sellaista ollut kirjassa. En vieläkään tiedä miksi sellainen kohtaus on täytynyt tehdä. Voihan olla, että joitain oleellisia hahmoja olisi jäänyt leffasta muuten kokonaan pois ja samalla syvennettiin Harry (Daniel Radcliffe) ja Ginnyn (Bonnie Wright) suhdetta.


Nuorten lemmenhuolia käsitellään paljon. Leffassa tosin moni asia menee eri tavalla kuin kirjassa, mutta en anna sen häiritä. 16-vuotiaiden rakkauselämä on vielä melko viatonta ihastumista ja välillä vähän noloa katsottavaa. Kärkikolmikon pääpaino on entistä enemmän Harryssa. Ron ja Hermione (Emma Watson) lähinnä peesaavat. Ensimmäisen kirjan pääpahis Draco Malfoy (Tom Felton) on muuttunut jo aikaa sitten vain surkeaksi kätyriksi ja kuljeskelee lähinnä taustalla itkemässä.


Pääosakolmikosta Rupert Grint onnistuu parhaiten. Emma Watsonin esittämä Hermione on paikoin ärsyttävä. Yllättäen Daniel Radcliffe ei ole täysin surkea, on siis selvästi parantunut matkan varrella. Tom Feltonista on kasvanut oikein komea nuori mies tummassa puvussaan. Jessie Cave on onnistuneen ärsyttävä Lavender Brown. Samoin Evanna Lynch on alusta asti ollut ihan mahtava Lunan roolissa.


Pottereihin on tunnetusti castattu kaikki mahdolliset brittinäyttelijät. (Muistaakseni kirjailija itse halusi oikeuksia myydessään, että kaikkien näyttelijöiden tulee olla brittejä.) Mutta oikein onnistuneita valintoja on taustalla paljon. Varsinkin Helena Bonham Carter onnistuu - jälleen kerran - täydellisesti Bellatrix Lestrangena. Myös Helen McCrorya olisin katsellut enemmänkin, mutta tässä tarinassa hän on vielä täysin statisti. Harmikseni Jason Isaacs puuttui tästä tarinasta kokonaan. Maggie Smith ja Alan Rickman nyt ovat ihan täydellisiä valintoja rooleihinsa. Mielenkiintoista, että Ralph Fiennesin esittämää Voldemortia ei näytetty juuri ollenkaan, vaikka hänestä puhuttiin elokuvassa koko ajan.

Mitä useammin olen tämän nähnyt, sitä enemmän ärsyttää Jim Broadbent Kuhnusarvion roolissa. Yksi iso epäonnistuminen.


Samat kohdat, jotka olivat kirjassa tylsiä, ovat tylsiä elokuvassakin. Sen luolassa haahuilun kelasin yli. Lopun dramaattiset hetket oli tehty tosi hienosti, varsinkin kohtaus siellä tornissa. Siinä missä kaikki nostavat taikasauvansa ilmaan, mua alkoi taas itkettää. Hieno kohtaus. Olisin toivonut, että kirjan lopussa olleet hautajaiset olisi otettu kirjaankin mukaan, mutta aina ei voi saada kaikkea.

Budjetti on selvästi ollut kohdallaan, erikoistehosteet ovat huippuluokkaa. Oikein komeaa katsottavaa.


***
Harry Potter ja puoliverinen prinssi (Harry Potter and the Half-Blood Prince, 2009)
Ohjaus: David Yates
Pääosissa: Daniel Radcliffe, Rupert Grint, Emma Watson, Alan Rickman, Maggie Smith, Michael Gambon, Tom Felton, Helena Bonham Carter, Jim Broadbent, Bonnie Wright, Jessie Cave, Helen McCrory, Robbie Coltrane.

2 kommenttia:

  1. "Yllättäen Daniel Radcliffe ei ole täysin surkea"

    Ai että mä kikattelin itsekseni täällä tolle kohdalle :). Itse tykkäsin Puoliverisestä, varsinkin verratten Feeniksin kiltaan.

    Huh. Kun muistelee edellisiä Pottereita, tuntuu että Kuoleman Varjelukset painii elokuvana ihan eri sarjassa :).

    VastaaPoista
  2. Pitäisi varmaan uudestaan taas katsoa näitä Pottereita, kun niiden näkemisestä on aika kauan. Kai minä Prinssinkin katsoin, kun sen joululahjaksi blu-raylla sain, mutta en hirveästi tykännyt kyseisestä osiosta.

    Tuntuu että monesti vasta toisella katsomalla osaa katsoa näitä vähän tarkemmalla silmällä kun se ensihuuma on haihtunut. Siksi en vielä osaa verrata esim uusinta Potteria näihin edellisiin.

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät kommentin! :D