Päähenkilö on nuori Garion-poika. Hän joutuu lähtemään matkalle Pol-tätinsä ja muutaman muun aikuisen kanssa. Syitä ei Garionille kerrota. Vähitellen pojalle selviää, ettei Pol oikeasti olekaan hänen tätinsä, vaan velho joka suojelee Garionia suurelta vaaralta.
Tarina koostui pääasiassa reissaamisesta. Jotkut henkilöhahmojen ja paikkojen nimet tuntuivat todella keksityiltä. Juu, keksittyjähän ne tietysti ovatkin. Barak ja Durnik vielä menee, mutta Torvik alkoi jo vähän naurattaa. Tarina oli kerrottu Garionin näkökulmastsa. Muita sivuhahmoja oli paljon (ehkä jopa liikaa) ja he jäivät kovin etäisiksi. Asioita salattiin Garionilta - ja samalla lukijalta - vähän liikaakin. Alkoi tuntua siltä, ettei kirjailija itsekään tiedä mistä on kyse, kunhan yrittää olla salaperäinen.
Nostan hattua sille miten paljon Eddigs on nähnyt vaivaa maailman ja sen historian luomisessa, mutta niitä yksityiskohtia oli otettu mukaan ehkä vähän liikaa. Nippelitieto kuuluisi kuitenkin tarinaa tukemaan eikä hidastamaan. Kiven vartija on selvästi ensimmäinen osa. Se oli kuin yksi iso esiluku.
En tiedä jaksanko lukea sarjaa eteenpäin. Haluaisin ajatella, että fantasian genrestä löytyisi sellaisiakin kirjoja, joiden tarina ja kirjoitustyyli tempaisi mukaansa heti ensimmäiseltä sivulta alkaen. Toistaiseksi siinä on onnistunut vain Harry Potter -kirjasarja. Pitää jatkaa etsintöjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätät kommentin! :D