Movie Mondayn
viime viikon haasteessa haetaan leffoja, joista itse pitää, vaikka muut eivät. Onhan noita vaikka mitä, mutta lopulta keksin genren, jota harvoin kuulee kenenkään hehkuttavan; vanhat kotimaiset elokuvat. Minä kasvoin niiden parissa ja tykkään edelleen.
|
Me tulemme taas, 1953 |
|
Komisario Palmun erehdys, 1960 |
Voi vitsi, mäkin rakastan vanhoja Suomi-filmejä! Katsoin niitä myös pienenä ja tykkään yhä edelleenkin katsoa. Ne ovat jotenkin niin hilpeän harmittomia, vähän naiveja ja vallattomia. Omatkin tyttäreni jaksavat hienosti niitä katsella.
VastaaPoistaJa sitten yks leffa, jonka voin katsoa uudestaan ja uudestaan, on Tuulen viemää. Aika monihan siitä ei vissiin oikein tykkää.
Jep, hyvin osuvasti kuvailet vanhoja kotimaisia. :) Mäkin kyllä pidän Tuulen viemästä ja onhan se sentään ihan klassikkoasemassa.
VastaaPoista