Tositapahtumiin perustuva elokuva Bondurantin veljeksistä, jotka Yhdysvaltojen kieltolain aikaan tekevät pontikkaa kotimetsissä.
Mun on pitänyt katsoa tämä niiiin kauan. Ja hitto että oli hyvä leffa.
Tom Hardy on aivan loistava vanhimpana veljeksenä. Jason Clarke näyttää jälleen erilaisen puolen osaamisestaan ja tykkäsin kovasti. Shia LaBeouf ei kuulu suosikkeihini, mutta on tällä kertaa ihan pätevä. Ihanaa että pienehköön naisrooliin on otettu niinkin loistava näyttelijä kuin Jessica Chastain. Guy Pearce on hienosti - jälleen kerran - tarinan kusipää. Mia Wasikowskalla on niin pieni rooli, ettei ehdi olla ärsyttävä. Gary Oldman on jälleen parhaimmillaan eli sekopää, ja olisin suonut hänelle enemmänkin ruutuaikaa. Lisäksi musta huumori naurattaa.
Fiilis leffan loputtua: Tämän voisin katsoa heti uudestaan. Annetaan nyt kuitenkin vain neljä tähteä, ettei mene ihan liioitteluksi.
****
Laittomat (Lawless, 2012)
Ohjaus: John Hillcoat.
Pääosissa: Tom Hardy, Shia LaBeouf, Jason Clarke, Guy Pearce, Jessica Chastain, Gary Oldman, Mia Wasikowska.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jessica Chastain. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jessica Chastain. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 9. lokakuuta 2016
maanantai 8. elokuuta 2016
Crimson Peak (2015)
Tyttö rakastuu ja muuttaa uuden aviomiehensä kotiin. Ja näkee siinä sivussa kummituksia.
En pidä edelleenkään Mia Wasikowskasta. Charlie Hunnam tuntuu eksyneen väärään leffaan. Tom Hiddleston on hyvä. Jessica Chastain on loooistava.
Wasikowskalla, Hiddlestonilla ja Chastainilla tuntuu olevan kisa siitä, kenellä on tässä leffassa rumin tukka. Voittaja on kuitenkin Mia Wasikowska, joka onnistuu näyttämään toisinaan Albus Dumbledorelta.
Kummitukset ovat karseudessaan naurettavia. Kamala talo on hienosti yksi talon vahvoista hahmoista. Pidin kovasti Hiddlestonin ja Chastainin esittämästä sisarusparista. Itsehän olisin kirjoittanut heidän loppuratkaisunsa toisin; olisivat voineet lahdata sen blondin. Mutta hyvä ettei leffassa sentään ihan kaikki loppunut onnellisesti.
***
Crimson Peak (2015)
Ohjaus: Guillermo del Toro.
Pääosissa: Mia Wasikowska, Tom Hiddleston, Jessica Chastain, Charlie Hunnam, Burn Gorman.
En pidä edelleenkään Mia Wasikowskasta. Charlie Hunnam tuntuu eksyneen väärään leffaan. Tom Hiddleston on hyvä. Jessica Chastain on loooistava.
Wasikowskalla, Hiddlestonilla ja Chastainilla tuntuu olevan kisa siitä, kenellä on tässä leffassa rumin tukka. Voittaja on kuitenkin Mia Wasikowska, joka onnistuu näyttämään toisinaan Albus Dumbledorelta.
Kummitukset ovat karseudessaan naurettavia. Kamala talo on hienosti yksi talon vahvoista hahmoista. Pidin kovasti Hiddlestonin ja Chastainin esittämästä sisarusparista. Itsehän olisin kirjoittanut heidän loppuratkaisunsa toisin; olisivat voineet lahdata sen blondin. Mutta hyvä ettei leffassa sentään ihan kaikki loppunut onnellisesti.
***
Crimson Peak (2015)
Ohjaus: Guillermo del Toro.
Pääosissa: Mia Wasikowska, Tom Hiddleston, Jessica Chastain, Charlie Hunnam, Burn Gorman.
Tunnisteet:
arvostelu,
fantasia,
Jessica Chastain,
kauhu,
kolme tähteä,
Mia Wasikowska,
Tom Hiddleston
perjantai 27. helmikuuta 2015
Zero Dark Thirty (2012)
Katsoin Zero Dark Thirtyn tietysti vain Mark Strongin takia. Hän onkin loistava, kuten myös upea Jessica Chastain. Noin muuten leffa ei ole yhtään mun heiniä. Siis ilmeisesti Kathryn Bigelow ei ole.
Mark Strong huusi sen verran alaisilleen, että liimauduin penkkiini ja ajattelin "onneksi toi ei ole mun pomo". ;)
**
Zero Dark Thirty (2012)
Ohjaus: Kathryn Bigelow.
Pääosissa: Jessica Chastain, Mark Strong, Joel Edgerton, Kyle Chandler, Jennifer Ehle, Jason Clarke.
Mark Strong huusi sen verran alaisilleen, että liimauduin penkkiini ja ajattelin "onneksi toi ei ole mun pomo". ;)
**
Zero Dark Thirty (2012)
Ohjaus: Kathryn Bigelow.
Pääosissa: Jessica Chastain, Mark Strong, Joel Edgerton, Kyle Chandler, Jennifer Ehle, Jason Clarke.
perjantai 23. maaliskuuta 2012
The Debt (2010)
"Breathe."
Olen hehkuttanut Matthew Vaughnia täällä jo aiemminkin (täällä ja täällä). Hän on yhdessä Jane Goldmanin kanssa tehtaillut elokuvat Tähtisumua ja Kick-Ass, jotka ovat aivan loistavia. Pidin myös heidän X-Men: First Classista. Vaughn on siis näissä kaikissa ohjaajana ja kahdessa ensinmainitussa myös tuottajana. Goldmanin kanssa on tehty käsikirjoitus kaikkiin. Kyseessä on siis ehdottomasti nimipari, joka herättää mielenkiintoni.
The Debt -elokuvassa Vaughn ja Goldman ovat jälleen käsikirjoittajina ja Vaughn myös tuottajana. Siksi leffan bongasinkin sen ilmestyttyä Makuuniin. Muutoin olisi varmaan jäänyt väliin. Ja jumantsuide, he tekivät sen taas! Aivan loistava elokuva. Toistan ehkä itseäni, mutta olen entistä vakuuttuneempi siitä ettei Matthew Vaughn tee huonoja leffoja lainkaan.
Ohjaajana The Debtissä on John Madden, joka on minulle vieraampi nimi. Tämä on ilmeisesti uusintafilmatisointi vuoden 2007 israelilaiselokuvasta, mutta eipä se juuri leffan pisteitä laske. Olisi tietysti mielenkiintoista nähdä alkuperäinenkin versio, vaan tuskinpa jaksan lähteä sitä etsimään.
Sitten itse elokuvaan.
Rachel, Stephan ja David ovat eläkkeellä olevia entisiä Mossadin agentteja. (Rooleissa Helen Mirren, Tom Wilkinson ja Ciarán Hinds. Samoja hahmoja nuorempina esittävät Jessica Chastain, Marton Csokas ja Sam Worthington.) He ovat niittäneet mainetta ja kunniaa 60-luvulla suorittamallaan operaatiolla. Alussa näytetään, että Rachelilla ja Stephanilla on aikuinen tytär, joka on kirjoittanut kirjan aiheesta - siitä miten agentit vangitsivat ja surmasivat Birkenaun kirurgiksi kutsutun natsirikollisen. Rachel ja Stephan ovat kuitenkin nykyisin viileissä väleissä ja David tekee itsemurhan. Taustoja valotetaan katsojalle pikkuhiljaa.
Tällä agenttielokuvalla ei ole mitään tekemistä jamesbondien kanssa. Oli virkistävää miten arkiseksi työ oli kuvattu. Pidin tästä realismin pilkahduksesta.
Pidin myös oikeastaan kaikista näyttelijöistä, mikä on omiaan nostamaan leffan pisteitä. Ainoastaan Ciarán Hinds oli jotenkin väsähtäneen oloinen, mutta roolinsa oli loppujen lopuksi aika pieni. Helen Mirrenistä ja Tom Wilkinsonista tykkään, he nyt ovat aina hyviä. Samoin Sam Worthington - ei valittamista. Jessica Chastain oli aivan ihana. Nimi joka kannattaa muistaa. Tämä on ensimmäinen elokuva, jossa muistan koskaan nähneeni Marton Csokasin ja minusta tuli kertaheitolla fani. Ihana mies. Jesper Christensen oli pahisroolissaan sopivan kammottava. Onneksi lääkärintarkastus-kohtaukset eivät olleet erityisen inhottavia, koska ne kylmäsivät jo sellaisenaan.
Nuorempaa kolmikkoa oli mielenkiintoista seurata. Näyttelijät sopivat hyvin yhteen ja hahmot olivat suosikkini koko leffassa. Kaunis ja päämäärätietoinen Rachel, rauhallinen David, sekä kännissä pianoa soitteleva Stephan. Vaikka olihan noista miehistä tehty vähän stereotypisen erilaiset. Onneksi ihmissuhdekuvioissa ei ryvetty kuitenkaan sen enempää, tässäkin oli jo hitunen liikaa.
Elokuvan ääniraita ei jäänyt erityisesti mieleen noin muuten, mutta Beethovenin Kuutamosonaatti soi niiiin väärässä paikassa väärään aikaan. Joo hei, laitetaan tähän leffan ainoaan seksikohtauksentapaiseen joku tosi tunnettu klassinen biisi. Voi yöks. Parodiassa siihen vois sitten laittaa Tappajahain teeman, että on varmasti dramaattista.
Leffa oli kuitenkin loistava ja tekisi mieli katsoa se jo uudestaan. Suosittelen.
*****
The Debt (2010)
Ohjaus: John Madden.
Pääosissa: Helen Mirren, Tom Wilkinson, Jessica Chastain, Sam Worthington, Marton Csokas, Ciarán Hinds, Jesper Christensen.
Olen hehkuttanut Matthew Vaughnia täällä jo aiemminkin (täällä ja täällä). Hän on yhdessä Jane Goldmanin kanssa tehtaillut elokuvat Tähtisumua ja Kick-Ass, jotka ovat aivan loistavia. Pidin myös heidän X-Men: First Classista. Vaughn on siis näissä kaikissa ohjaajana ja kahdessa ensinmainitussa myös tuottajana. Goldmanin kanssa on tehty käsikirjoitus kaikkiin. Kyseessä on siis ehdottomasti nimipari, joka herättää mielenkiintoni.
The Debt -elokuvassa Vaughn ja Goldman ovat jälleen käsikirjoittajina ja Vaughn myös tuottajana. Siksi leffan bongasinkin sen ilmestyttyä Makuuniin. Muutoin olisi varmaan jäänyt väliin. Ja jumantsuide, he tekivät sen taas! Aivan loistava elokuva. Toistan ehkä itseäni, mutta olen entistä vakuuttuneempi siitä ettei Matthew Vaughn tee huonoja leffoja lainkaan.
Ohjaajana The Debtissä on John Madden, joka on minulle vieraampi nimi. Tämä on ilmeisesti uusintafilmatisointi vuoden 2007 israelilaiselokuvasta, mutta eipä se juuri leffan pisteitä laske. Olisi tietysti mielenkiintoista nähdä alkuperäinenkin versio, vaan tuskinpa jaksan lähteä sitä etsimään.
Rachel, Stephan ja David ovat eläkkeellä olevia entisiä Mossadin agentteja. (Rooleissa Helen Mirren, Tom Wilkinson ja Ciarán Hinds. Samoja hahmoja nuorempina esittävät Jessica Chastain, Marton Csokas ja Sam Worthington.) He ovat niittäneet mainetta ja kunniaa 60-luvulla suorittamallaan operaatiolla. Alussa näytetään, että Rachelilla ja Stephanilla on aikuinen tytär, joka on kirjoittanut kirjan aiheesta - siitä miten agentit vangitsivat ja surmasivat Birkenaun kirurgiksi kutsutun natsirikollisen. Rachel ja Stephan ovat kuitenkin nykyisin viileissä väleissä ja David tekee itsemurhan. Taustoja valotetaan katsojalle pikkuhiljaa.
Tällä agenttielokuvalla ei ole mitään tekemistä jamesbondien kanssa. Oli virkistävää miten arkiseksi työ oli kuvattu. Pidin tästä realismin pilkahduksesta.
Pidin myös oikeastaan kaikista näyttelijöistä, mikä on omiaan nostamaan leffan pisteitä. Ainoastaan Ciarán Hinds oli jotenkin väsähtäneen oloinen, mutta roolinsa oli loppujen lopuksi aika pieni. Helen Mirrenistä ja Tom Wilkinsonista tykkään, he nyt ovat aina hyviä. Samoin Sam Worthington - ei valittamista. Jessica Chastain oli aivan ihana. Nimi joka kannattaa muistaa. Tämä on ensimmäinen elokuva, jossa muistan koskaan nähneeni Marton Csokasin ja minusta tuli kertaheitolla fani. Ihana mies. Jesper Christensen oli pahisroolissaan sopivan kammottava. Onneksi lääkärintarkastus-kohtaukset eivät olleet erityisen inhottavia, koska ne kylmäsivät jo sellaisenaan.
Nuorempaa kolmikkoa oli mielenkiintoista seurata. Näyttelijät sopivat hyvin yhteen ja hahmot olivat suosikkini koko leffassa. Kaunis ja päämäärätietoinen Rachel, rauhallinen David, sekä kännissä pianoa soitteleva Stephan. Vaikka olihan noista miehistä tehty vähän stereotypisen erilaiset. Onneksi ihmissuhdekuvioissa ei ryvetty kuitenkaan sen enempää, tässäkin oli jo hitunen liikaa.
Elokuvan ääniraita ei jäänyt erityisesti mieleen noin muuten, mutta Beethovenin Kuutamosonaatti soi niiiin väärässä paikassa väärään aikaan. Joo hei, laitetaan tähän leffan ainoaan seksikohtauksentapaiseen joku tosi tunnettu klassinen biisi. Voi yöks. Parodiassa siihen vois sitten laittaa Tappajahain teeman, että on varmasti dramaattista.
Leffa oli kuitenkin loistava ja tekisi mieli katsoa se jo uudestaan. Suosittelen.
*****
The Debt (2010)
Ohjaus: John Madden.
Pääosissa: Helen Mirren, Tom Wilkinson, Jessica Chastain, Sam Worthington, Marton Csokas, Ciarán Hinds, Jesper Christensen.
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Piiat (2011)
Runsaat palkinnot ja monet kehut tietysti aiheuttivat elokuvalle tietynlaisia odotuksia. En silti hyökännyt leffan kimppuun riemusta kiljuen. Lähinnä siksi, että se kestää reilusti yli kaksi tuntia, mikä tekee pitkän työpäivän jälkeen katsottavasta leffasta aikamoisen järkäleen. Piiat ei kuitenkaan missään vaiheessa tuntunut pitkältä elokuvalta. Monen puolitoistatuntisen pätkän kohdalla olen vilkuillut useammin kelloa kuin tämän parissa. Leffa oli siis mielenkiintoinen alusta loppuun.
Piiat on hienojen naisnäyttelijöiden elokuva. Muutama mies vilahtaa pienessä sivuroolissa.
Emma Stonen olen nähnyt aiemmin vain komediarooleissa. Itse tuskin olisin häntä valinnut tällaiseen rooliin, varsinkaan koska en erityisesti pidä Emma Stonesta. Mutta hän sopi rooliinsa hienosti ja oli ärsyttäväkin vain yhdessä kohtauksessa. Se on jo paljon se.
Oscar-ehdokkaina elokuvasta olivat Viola Davis pääroolista, sekä Octavia Spencer ja Jessica Chastain sivuroolista. Spencer nappasi palkinnon. Nyt elokuvan nähtyäni voin todeta, että itse olisin antanut palkinnon Jessica Chastainille. Davis ja Spencer olivat hyviä hekin kyllä, ei valittamista. Chastain oli vaan niin erilainen verrattuna siviiliminäänsä sekä muihin roolitöihinsä, että en voi kuin ihailla osaamistaan. Ja mitä enemmän olen leffojaan nähnyt, sitä enemmän hänestä pidän.
Bryce Dallas Howard oli erittäin uskottava roolissaan elokuvan veemäisimpänä ämmänä. Ehkä yksi elokuvahistorian raivostuttavimmista hahmoista ikinä. Juuri sellainen jota toivoisi jonkun vetävän pataan.
Allison Janney on tehnyt monia hyviä rooleja (päälimmäisenä tulee mieleen naapurin äiti American Beautyssa ja opinto-ohjaaja 10 Things I Hate About You:ssa). Tällä kertaa hän ei ollut ehkä ihan parhaimmillaan.
Piiat oli erittäin hyvä ja vaikuttava elokuva. Sai meikäläisen itkemään. Ainoa miinus oli hieman laskelmoitu itkettäminen sen pikkutytön muodossa. Lapsi oli käsikirjoitettu todella epäaidoksi. Eihän kukaan vaippaikäinen käytä niin abstrakteja termejä kuin "oikea äiti", tai tajua lapsenvahdin lähtevän pois lopullisesti ilman, että hänelle on sitä selitetty. Ja olihan se Skeeterin romanssi melko turha juonikuvio. Mutta nämä nyt olivat pikkujuttuja.
*****
Piiat (The Help, 2011)
Ohjaus: Tate Taylor.
Pääosissa: Emma Stone, Viola Davis, Octavia Spencer, Bryce Dallas Howard, Jessica Chastain, Allison Janney, Sissy Spacek.
Emma Stonen olen nähnyt aiemmin vain komediarooleissa. Itse tuskin olisin häntä valinnut tällaiseen rooliin, varsinkaan koska en erityisesti pidä Emma Stonesta. Mutta hän sopi rooliinsa hienosti ja oli ärsyttäväkin vain yhdessä kohtauksessa. Se on jo paljon se.
Oscar-ehdokkaina elokuvasta olivat Viola Davis pääroolista, sekä Octavia Spencer ja Jessica Chastain sivuroolista. Spencer nappasi palkinnon. Nyt elokuvan nähtyäni voin todeta, että itse olisin antanut palkinnon Jessica Chastainille. Davis ja Spencer olivat hyviä hekin kyllä, ei valittamista. Chastain oli vaan niin erilainen verrattuna siviiliminäänsä sekä muihin roolitöihinsä, että en voi kuin ihailla osaamistaan. Ja mitä enemmän olen leffojaan nähnyt, sitä enemmän hänestä pidän.
Bryce Dallas Howard oli erittäin uskottava roolissaan elokuvan veemäisimpänä ämmänä. Ehkä yksi elokuvahistorian raivostuttavimmista hahmoista ikinä. Juuri sellainen jota toivoisi jonkun vetävän pataan.
Allison Janney on tehnyt monia hyviä rooleja (päälimmäisenä tulee mieleen naapurin äiti American Beautyssa ja opinto-ohjaaja 10 Things I Hate About You:ssa). Tällä kertaa hän ei ollut ehkä ihan parhaimmillaan.
Piiat oli erittäin hyvä ja vaikuttava elokuva. Sai meikäläisen itkemään. Ainoa miinus oli hieman laskelmoitu itkettäminen sen pikkutytön muodossa. Lapsi oli käsikirjoitettu todella epäaidoksi. Eihän kukaan vaippaikäinen käytä niin abstrakteja termejä kuin "oikea äiti", tai tajua lapsenvahdin lähtevän pois lopullisesti ilman, että hänelle on sitä selitetty. Ja olihan se Skeeterin romanssi melko turha juonikuvio. Mutta nämä nyt olivat pikkujuttuja.
*****
Piiat (The Help, 2011)
Ohjaus: Tate Taylor.
Pääosissa: Emma Stone, Viola Davis, Octavia Spencer, Bryce Dallas Howard, Jessica Chastain, Allison Janney, Sissy Spacek.
lauantai 24. syyskuuta 2011
The Tree of Life (2011)
...eli tarina siitä, kun tavis meni katsomaan taide-elokuvaa.
Film-o-holicin arvostelussa kerrotaan hienommin sanakääntein, että The Tree of Lifea pitää joko erittäin kauniina, tai sitten se menee yli hilseen. Tämä leffaharrastaja kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Elokuva on saanut hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Onpa elokuvan näytöksestä joku lähtenyt kesken poiskin, enkä varsinaisesti ihmettele.
Elokuva kertoo pääasiassa 50-lukulaisesta perheestä, jonka isä (Brad Pitt) kasvattaa poikiaan lujalla otteella. Yhtä pojista esittää aikuisena Sean Penn. Kesken elokuvan alkaa kuitenkin pyöriä jos jonkinlaiset luontokuvat, aivan kuin olisi hypätty ihan eri elokuvaan. Olisi tehnyt mieleni hihkaista "käsi pystyyn kaikki jotka vielä tajuavat mitä tässä tapahtuu". Miltei koko leffan ajan tuntui, kuin olisi katsonut jonkun unta. Sean Pennin mukanahaahuilu jäi kysymysmerkiksi.
Mietin pitkään annanko elokuvalle yhden vai kaksi tähteä. Ensimmäistä kertaa elämässäni meinasin nukahtaa leffateatterissa (juuri siinä luontodokkarikohdassa, jota kesti ainakin vartti). Myös "onneksi en ole maksanut tästä" kävi mielessä. Leffa oli aivan liian pitkä ja tarinaa siinä ei ollut nimeksikään. Meni "Oudoimmat näkemäni elokuvat" -listan kärkikolmoseen. Kovin monelle en elokuvaa suosittelisi.
Perhe oli kuitenkin ihanan aito. Oli virkistävää katsoa perhettä ja unohtaa katsovansa näyttelijöitä. Ja täytyy myöntää, että leffa teki vaikutuksen. Niin hyvässä kuin pahassa, koska ainakin se jäi lähtemättömästi mieleen.
*
The Tree of Life (2011)
Ohjaus: Terrence Malick
Pääosissa: Brad Pitt, Jessica Chastain, Sean Penn, Hunter McCracken.
Film-o-holicin arvostelussa kerrotaan hienommin sanakääntein, että The Tree of Lifea pitää joko erittäin kauniina, tai sitten se menee yli hilseen. Tämä leffaharrastaja kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Elokuva on saanut hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Onpa elokuvan näytöksestä joku lähtenyt kesken poiskin, enkä varsinaisesti ihmettele.
Elokuva kertoo pääasiassa 50-lukulaisesta perheestä, jonka isä (Brad Pitt) kasvattaa poikiaan lujalla otteella. Yhtä pojista esittää aikuisena Sean Penn. Kesken elokuvan alkaa kuitenkin pyöriä jos jonkinlaiset luontokuvat, aivan kuin olisi hypätty ihan eri elokuvaan. Olisi tehnyt mieleni hihkaista "käsi pystyyn kaikki jotka vielä tajuavat mitä tässä tapahtuu". Miltei koko leffan ajan tuntui, kuin olisi katsonut jonkun unta. Sean Pennin mukanahaahuilu jäi kysymysmerkiksi.
Mietin pitkään annanko elokuvalle yhden vai kaksi tähteä. Ensimmäistä kertaa elämässäni meinasin nukahtaa leffateatterissa (juuri siinä luontodokkarikohdassa, jota kesti ainakin vartti). Myös "onneksi en ole maksanut tästä" kävi mielessä. Leffa oli aivan liian pitkä ja tarinaa siinä ei ollut nimeksikään. Meni "Oudoimmat näkemäni elokuvat" -listan kärkikolmoseen. Kovin monelle en elokuvaa suosittelisi.
Perhe oli kuitenkin ihanan aito. Oli virkistävää katsoa perhettä ja unohtaa katsovansa näyttelijöitä. Ja täytyy myöntää, että leffa teki vaikutuksen. Niin hyvässä kuin pahassa, koska ainakin se jäi lähtemättömästi mieleen.
*
The Tree of Life (2011)
Ohjaus: Terrence Malick
Pääosissa: Brad Pitt, Jessica Chastain, Sean Penn, Hunter McCracken.
Tunnisteet:
arvostelu,
Brad Pitt,
draama,
Hunter McCracken,
Jessica Chastain,
Sean Penn,
Terrence Malick,
yksi tähti
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)












