Robert Redfor on firman pomo ja Helen Mirren tämän vaimo. Willem Dafoe kidnappaa miehen lunnaiden toivossa.
Miten helvetissä noin hyvillä näyttelijöillä pystytään tekemään maailman tylsin trilleri!?
*
The Clearing (2004)
Ohjaus: Pieter Jan Brugge.
Pääosissa: Robert Redford, Willem Dafoe, Helen Mirren.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helen Mirren. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helen Mirren. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 12. elokuuta 2015
The Clearing (2004)
Tunnisteet:
arvostelu,
Helen Mirren,
Robert Redford,
trilleri,
Willem Dafoe,
yksi tähti
sunnuntai 10. toukokuuta 2015
Kalenteritytöt (2003)
Tositapahtumiin perustuva Kalenteritytöt on loistava! Helen Mirren ja Julie Walters ovat iiiihania. Miksi Penelope Wilton esittää aina pelokasta ja sulkeutunutta ressukkaa? Leffa nauratti ja kosketti. Ja hei, Helen Mirren ja Ciarán Hinds esittävät pariskuntaa; what's not to love! :) Samalta ohjaajalta ilmestyi myöhemmin Tehtaan tytöt (Made in Dagenhamn, 2010) ja pidin siitäkin kovasti (arvostelu).
****
Kalenteritytöt (Calendar Girls, 2003)
Ohjaus: Nigel Cole.
Pääosissa: Helen Mirren, Julie Walters, Ciarán Hinds, Penelope Wilton, Celia Imrie, Geraldine James.
(Julkaistu alun perin 14.9.2013 toisessa blogissani.)
****
Kalenteritytöt (Calendar Girls, 2003)
Ohjaus: Nigel Cole.
Pääosissa: Helen Mirren, Julie Walters, Ciarán Hinds, Penelope Wilton, Celia Imrie, Geraldine James.
(Julkaistu alun perin 14.9.2013 toisessa blogissani.)
Tunnisteet:
arvostelu,
Celia Imrie,
Ciarán Hinds,
draama,
Helen Mirren,
Julie Walters,
neljä tähteä,
Penelope Wilton
perjantai 8. toukokuuta 2015
Red 2 (2013)
Ensimmäinen Red-elokuva (arvostelu) ei ollut mieleeni, eikä jatko-osakaan. Red 2 jatkaa samaa hauskaa kohellusta. Muutaman kerran nauroin ääneen. Helen Mirren on parempi kuin mitä muistelen hänen olleen ekassa leffassa. Catherine Zeta-Jones näyttää pelottavan luonnottomalta.
**
Red 2 (2013)
Ohjaus: Dean Parisot.
Pääosissa koheltavat Bruce Willis, John Malkovich, Helen Mirren, Catherine Zeta-Jones, Anthony Hopkins ja Mary-Louise Parker.
(Julkaistu alun perin 14.9.2013 toisessa blogissani.)
**
Red 2 (2013)
Ohjaus: Dean Parisot.
Pääosissa koheltavat Bruce Willis, John Malkovich, Helen Mirren, Catherine Zeta-Jones, Anthony Hopkins ja Mary-Louise Parker.
(Julkaistu alun perin 14.9.2013 toisessa blogissani.)
torstai 26. helmikuuta 2015
Viherpeukalot (2000)
Vangit ryhtyvät puutarhatöihin ja pääsevät mukaan arvostettuun kilpailuun. Hauska komedia, joka onnistuu koskettamaankin. Helen Mirren on hieman yliampuva, mutta Clive Owen söpö ja David Kelly hurmaava.
"Greenfingers 2000" kuulostaa ihan joltain tietokoneohjelmalta...
****
Viherpeukalot (Greenfingers, 2000)
Ohjaus: Joel Hershman.
Pääosissa: Clive Owen, David Kelly, Helen Mirren.
"Greenfingers 2000" kuulostaa ihan joltain tietokoneohjelmalta...
****
Viherpeukalot (Greenfingers, 2000)
Ohjaus: Joel Hershman.
Pääosissa: Clive Owen, David Kelly, Helen Mirren.
Tunnisteet:
arvostelu,
Clive Owen,
David Kelly,
Helen Mirren,
komedia,
neljä tähteä
perjantai 14. syyskuuta 2012
Tappavat arvosanat (1999)
... eli tarina siitä kun kympin tyttö vangitsee opettajansa.
En ole koskaan pitänyt Katie Holmesia hyvänä näyttelijänä. Lähinnä hän on mielestäni vähän ärsyttävä. Eikä, hämmentävää kyllä, tunnu vanhenevan ollenkaan. Tässä vuoden 1999 leffassa hän näyttää ihan samalta kuin nykypäivänä. No mutta, jos ei loista Holmes, eivät sitä tee elokuvan muutkaan teininäyttelijät.
Helen Mirren on hyvä roolissaan, kuten hän yleensä aina on. Aineksia psykologiseen trilleriin olisi, mutta ontuva käsikirjoitus ei niitä hyödynnä. Sen sijaan leffa on outo sekoitus teiniromantiikkaa, koulumaailmaa, trilleriä ja samettisia pop-balladeja. IMDb:n mukaan leffa yrittää lisäksi olla komedia. Siis häh?
**
Tappavat arvosanat (Teaching Mrs. Tingle, 1999)
Ohjaus: Kevin Williamson.
Pääosissa: Katie Holmes, Helen Mirren, Barry Watson.
En ole koskaan pitänyt Katie Holmesia hyvänä näyttelijänä. Lähinnä hän on mielestäni vähän ärsyttävä. Eikä, hämmentävää kyllä, tunnu vanhenevan ollenkaan. Tässä vuoden 1999 leffassa hän näyttää ihan samalta kuin nykypäivänä. No mutta, jos ei loista Holmes, eivät sitä tee elokuvan muutkaan teininäyttelijät.
Helen Mirren on hyvä roolissaan, kuten hän yleensä aina on. Aineksia psykologiseen trilleriin olisi, mutta ontuva käsikirjoitus ei niitä hyödynnä. Sen sijaan leffa on outo sekoitus teiniromantiikkaa, koulumaailmaa, trilleriä ja samettisia pop-balladeja. IMDb:n mukaan leffa yrittää lisäksi olla komedia. Siis häh?
**
Tappavat arvosanat (Teaching Mrs. Tingle, 1999)
Ohjaus: Kevin Williamson.
Pääosissa: Katie Holmes, Helen Mirren, Barry Watson.
Tunnisteet:
arvostelu,
Helen Mirren,
kaksi tähteä,
Katie Holmes,
Kevin Williamson,
trilleri
perjantai 23. maaliskuuta 2012
The Debt (2010)
"Breathe."
Olen hehkuttanut Matthew Vaughnia täällä jo aiemminkin (täällä ja täällä). Hän on yhdessä Jane Goldmanin kanssa tehtaillut elokuvat Tähtisumua ja Kick-Ass, jotka ovat aivan loistavia. Pidin myös heidän X-Men: First Classista. Vaughn on siis näissä kaikissa ohjaajana ja kahdessa ensinmainitussa myös tuottajana. Goldmanin kanssa on tehty käsikirjoitus kaikkiin. Kyseessä on siis ehdottomasti nimipari, joka herättää mielenkiintoni.
The Debt -elokuvassa Vaughn ja Goldman ovat jälleen käsikirjoittajina ja Vaughn myös tuottajana. Siksi leffan bongasinkin sen ilmestyttyä Makuuniin. Muutoin olisi varmaan jäänyt väliin. Ja jumantsuide, he tekivät sen taas! Aivan loistava elokuva. Toistan ehkä itseäni, mutta olen entistä vakuuttuneempi siitä ettei Matthew Vaughn tee huonoja leffoja lainkaan.
Ohjaajana The Debtissä on John Madden, joka on minulle vieraampi nimi. Tämä on ilmeisesti uusintafilmatisointi vuoden 2007 israelilaiselokuvasta, mutta eipä se juuri leffan pisteitä laske. Olisi tietysti mielenkiintoista nähdä alkuperäinenkin versio, vaan tuskinpa jaksan lähteä sitä etsimään.
Sitten itse elokuvaan.
Rachel, Stephan ja David ovat eläkkeellä olevia entisiä Mossadin agentteja. (Rooleissa Helen Mirren, Tom Wilkinson ja Ciarán Hinds. Samoja hahmoja nuorempina esittävät Jessica Chastain, Marton Csokas ja Sam Worthington.) He ovat niittäneet mainetta ja kunniaa 60-luvulla suorittamallaan operaatiolla. Alussa näytetään, että Rachelilla ja Stephanilla on aikuinen tytär, joka on kirjoittanut kirjan aiheesta - siitä miten agentit vangitsivat ja surmasivat Birkenaun kirurgiksi kutsutun natsirikollisen. Rachel ja Stephan ovat kuitenkin nykyisin viileissä väleissä ja David tekee itsemurhan. Taustoja valotetaan katsojalle pikkuhiljaa.
Tällä agenttielokuvalla ei ole mitään tekemistä jamesbondien kanssa. Oli virkistävää miten arkiseksi työ oli kuvattu. Pidin tästä realismin pilkahduksesta.
Pidin myös oikeastaan kaikista näyttelijöistä, mikä on omiaan nostamaan leffan pisteitä. Ainoastaan Ciarán Hinds oli jotenkin väsähtäneen oloinen, mutta roolinsa oli loppujen lopuksi aika pieni. Helen Mirrenistä ja Tom Wilkinsonista tykkään, he nyt ovat aina hyviä. Samoin Sam Worthington - ei valittamista. Jessica Chastain oli aivan ihana. Nimi joka kannattaa muistaa. Tämä on ensimmäinen elokuva, jossa muistan koskaan nähneeni Marton Csokasin ja minusta tuli kertaheitolla fani. Ihana mies. Jesper Christensen oli pahisroolissaan sopivan kammottava. Onneksi lääkärintarkastus-kohtaukset eivät olleet erityisen inhottavia, koska ne kylmäsivät jo sellaisenaan.
Nuorempaa kolmikkoa oli mielenkiintoista seurata. Näyttelijät sopivat hyvin yhteen ja hahmot olivat suosikkini koko leffassa. Kaunis ja päämäärätietoinen Rachel, rauhallinen David, sekä kännissä pianoa soitteleva Stephan. Vaikka olihan noista miehistä tehty vähän stereotypisen erilaiset. Onneksi ihmissuhdekuvioissa ei ryvetty kuitenkaan sen enempää, tässäkin oli jo hitunen liikaa.
Elokuvan ääniraita ei jäänyt erityisesti mieleen noin muuten, mutta Beethovenin Kuutamosonaatti soi niiiin väärässä paikassa väärään aikaan. Joo hei, laitetaan tähän leffan ainoaan seksikohtauksentapaiseen joku tosi tunnettu klassinen biisi. Voi yöks. Parodiassa siihen vois sitten laittaa Tappajahain teeman, että on varmasti dramaattista.
Leffa oli kuitenkin loistava ja tekisi mieli katsoa se jo uudestaan. Suosittelen.
*****
The Debt (2010)
Ohjaus: John Madden.
Pääosissa: Helen Mirren, Tom Wilkinson, Jessica Chastain, Sam Worthington, Marton Csokas, Ciarán Hinds, Jesper Christensen.
Olen hehkuttanut Matthew Vaughnia täällä jo aiemminkin (täällä ja täällä). Hän on yhdessä Jane Goldmanin kanssa tehtaillut elokuvat Tähtisumua ja Kick-Ass, jotka ovat aivan loistavia. Pidin myös heidän X-Men: First Classista. Vaughn on siis näissä kaikissa ohjaajana ja kahdessa ensinmainitussa myös tuottajana. Goldmanin kanssa on tehty käsikirjoitus kaikkiin. Kyseessä on siis ehdottomasti nimipari, joka herättää mielenkiintoni.
The Debt -elokuvassa Vaughn ja Goldman ovat jälleen käsikirjoittajina ja Vaughn myös tuottajana. Siksi leffan bongasinkin sen ilmestyttyä Makuuniin. Muutoin olisi varmaan jäänyt väliin. Ja jumantsuide, he tekivät sen taas! Aivan loistava elokuva. Toistan ehkä itseäni, mutta olen entistä vakuuttuneempi siitä ettei Matthew Vaughn tee huonoja leffoja lainkaan.
Ohjaajana The Debtissä on John Madden, joka on minulle vieraampi nimi. Tämä on ilmeisesti uusintafilmatisointi vuoden 2007 israelilaiselokuvasta, mutta eipä se juuri leffan pisteitä laske. Olisi tietysti mielenkiintoista nähdä alkuperäinenkin versio, vaan tuskinpa jaksan lähteä sitä etsimään.
Rachel, Stephan ja David ovat eläkkeellä olevia entisiä Mossadin agentteja. (Rooleissa Helen Mirren, Tom Wilkinson ja Ciarán Hinds. Samoja hahmoja nuorempina esittävät Jessica Chastain, Marton Csokas ja Sam Worthington.) He ovat niittäneet mainetta ja kunniaa 60-luvulla suorittamallaan operaatiolla. Alussa näytetään, että Rachelilla ja Stephanilla on aikuinen tytär, joka on kirjoittanut kirjan aiheesta - siitä miten agentit vangitsivat ja surmasivat Birkenaun kirurgiksi kutsutun natsirikollisen. Rachel ja Stephan ovat kuitenkin nykyisin viileissä väleissä ja David tekee itsemurhan. Taustoja valotetaan katsojalle pikkuhiljaa.
Tällä agenttielokuvalla ei ole mitään tekemistä jamesbondien kanssa. Oli virkistävää miten arkiseksi työ oli kuvattu. Pidin tästä realismin pilkahduksesta.
Pidin myös oikeastaan kaikista näyttelijöistä, mikä on omiaan nostamaan leffan pisteitä. Ainoastaan Ciarán Hinds oli jotenkin väsähtäneen oloinen, mutta roolinsa oli loppujen lopuksi aika pieni. Helen Mirrenistä ja Tom Wilkinsonista tykkään, he nyt ovat aina hyviä. Samoin Sam Worthington - ei valittamista. Jessica Chastain oli aivan ihana. Nimi joka kannattaa muistaa. Tämä on ensimmäinen elokuva, jossa muistan koskaan nähneeni Marton Csokasin ja minusta tuli kertaheitolla fani. Ihana mies. Jesper Christensen oli pahisroolissaan sopivan kammottava. Onneksi lääkärintarkastus-kohtaukset eivät olleet erityisen inhottavia, koska ne kylmäsivät jo sellaisenaan.
Nuorempaa kolmikkoa oli mielenkiintoista seurata. Näyttelijät sopivat hyvin yhteen ja hahmot olivat suosikkini koko leffassa. Kaunis ja päämäärätietoinen Rachel, rauhallinen David, sekä kännissä pianoa soitteleva Stephan. Vaikka olihan noista miehistä tehty vähän stereotypisen erilaiset. Onneksi ihmissuhdekuvioissa ei ryvetty kuitenkaan sen enempää, tässäkin oli jo hitunen liikaa.
Elokuvan ääniraita ei jäänyt erityisesti mieleen noin muuten, mutta Beethovenin Kuutamosonaatti soi niiiin väärässä paikassa väärään aikaan. Joo hei, laitetaan tähän leffan ainoaan seksikohtauksentapaiseen joku tosi tunnettu klassinen biisi. Voi yöks. Parodiassa siihen vois sitten laittaa Tappajahain teeman, että on varmasti dramaattista.
Leffa oli kuitenkin loistava ja tekisi mieli katsoa se jo uudestaan. Suosittelen.
*****
The Debt (2010)
Ohjaus: John Madden.
Pääosissa: Helen Mirren, Tom Wilkinson, Jessica Chastain, Sam Worthington, Marton Csokas, Ciarán Hinds, Jesper Christensen.
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
Red (2010)
Bruce Willis, Morgan Freeman, John Malkovich ja Helen Mirren ovat eläkkeellä olevia entisiä CIA-agentteja. He saavat jälleen pahikset peräänsä ja toiminta voi alkaa. Räiskeen ja hienojen stunttien lisäksi mukana on myös annos komediaa. Hyvistä näyttelijöistä huolimatta elokuva oli melkoinen pettymys.
Bruce Willisillä on kaikki ominaisuudet tällaiseen rooliin. Silti hän oli paikoin ärsyttävä. Helen Mirren on upea näyttelijä, joka ei todellakaan ollut tässä elämänsä roolissa. Morgan Freeman peesaa mukavasti taustalla. Olin pettynyt John Malkovichiin, koska odotin hahmonsa olevan vielä hauskempi. Vaikka hyvin aidostihan hän oli ihan sekopää. Mary-Louise Parker oli hauska. Tosin suunnilleen puolenvälin jälkeen roolinsa lähinnä hengaili taustalla, muiden mellastaessa.
Todella yllättäen elokuvan valopilkuksi muodostui sivuroolissa nähtävä Karl Urban. Häntä katseli oikein mielellään. Muistan miehen aiemmin vain Star Trekistä, eikä hän ollut tällä kertaa läheskään yhtä ärsyttävä.
**
Red (2010)
Ohjaus: Robert Schwentke
Pääosissa: Bruce Willis, Mary-Louise Parker, John Malkovich, Karl Urban, Morgan Freeman, Helen Mirren, Brian Cox.
Bruce Willisillä on kaikki ominaisuudet tällaiseen rooliin. Silti hän oli paikoin ärsyttävä. Helen Mirren on upea näyttelijä, joka ei todellakaan ollut tässä elämänsä roolissa. Morgan Freeman peesaa mukavasti taustalla. Olin pettynyt John Malkovichiin, koska odotin hahmonsa olevan vielä hauskempi. Vaikka hyvin aidostihan hän oli ihan sekopää. Mary-Louise Parker oli hauska. Tosin suunnilleen puolenvälin jälkeen roolinsa lähinnä hengaili taustalla, muiden mellastaessa.
Todella yllättäen elokuvan valopilkuksi muodostui sivuroolissa nähtävä Karl Urban. Häntä katseli oikein mielellään. Muistan miehen aiemmin vain Star Trekistä, eikä hän ollut tällä kertaa läheskään yhtä ärsyttävä.
**
Red (2010)
Ohjaus: Robert Schwentke
Pääosissa: Bruce Willis, Mary-Louise Parker, John Malkovich, Karl Urban, Morgan Freeman, Helen Mirren, Brian Cox.
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
Legenda Suojelijoista (2010)
Legenda Suojelijoista ei erityisesti koskettanut. Animaatio ja musiikki ovat huikean hienot, joten tämä olisi varmasti ollut komeaa katsottavaa isolta kankaalta. En vaan jaksanut innostua tarinasta. Päähahmot haahuilivat ympäriinsä ja uusia hahmoja esiteltiin siinä määrin, että elokuvan alkupuoli vaikutti sekavalta. Tästä tuli mieleen uusin Narnia. Osa hahmoista oli sen verran samannäköisiä, että välillä meni sekaisin kuka on kuka. Elokuva oli paikoin hieman pelottava, että tämä ei todellakaan ole perheen pienimmille tarkoitettu animaatio.
Visuaalisesti hieno elokuva, jonka tarina on vähän mälsä - juuri kuten ajattelin 300-elokuvasta. Sitten huomasin, että elokuvilla onkin sama ohjaaja. No mutta, trailerin voi tsekata vaikka täältä.
**
Legenda Suojelijoista (Legend of the Guardians: The Owls of Ga'Hoole, 2010)
Ohjaus: Zack Snyder
Pääosissa (äänet): Jim Sturgess, Helen Mirren, Geoffrey Rush, David Wenham, Hugo Weaving.
Visuaalisesti hieno elokuva, jonka tarina on vähän mälsä - juuri kuten ajattelin 300-elokuvasta. Sitten huomasin, että elokuvilla onkin sama ohjaaja. No mutta, trailerin voi tsekata vaikka täältä.
**
Legenda Suojelijoista (Legend of the Guardians: The Owls of Ga'Hoole, 2010)
Ohjaus: Zack Snyder
Pääosissa (äänet): Jim Sturgess, Helen Mirren, Geoffrey Rush, David Wenham, Hugo Weaving.
Tunnisteet:
animaatio,
arvostelu,
David Wenham,
Geoffrey Rush,
Helen Mirren,
Hugo Weaving,
Jim Sturgess,
kaksi tähteä,
Zack Snyder
maanantai 31. tammikuuta 2011
Brighton Rock (2010)
Graham Greenen kirjaan perustuvan elokuvan keskiössä on pikkurikollinen Pinkey (Sam Riley). Pinkeyn surmatessa toisen jengiläisen, tarjoilijatyttö Rose (Andrea Riseborough) on kohtalokas todistaja. Pinkey alkaa liehitellä Rosea, jotta tämä ei kertoisi tietojaan poliisille. Helen Mirren on Ida, Rosen esimies, joka yrittää estää tyttöä sotkeutumasta Pinkeyn kaltaiseen mieheen.
Pinkey ja Rose ovat mielenkiintoisia hahmoja; kaksi sekopäätä löysi toisensa. Aluksi annetaan ymmärtää, että Pinkey alkoi oikeasti välittää Rosesta. Suunnilleen elokuvan puolessavälissä totuus valkenee - kaikille muille paitsi Roselle. Sinisilmäinen tyttö on täysin Pinkeyn hyväksikäytettävissä. Rosea olisi tehnyt mieli ravistella, "herää pahvi!", niin kuin Ida yrittääkin parhaansa mukaan. Toisaalta Rosen omistautuminen miehelle oli koskettavaa. Että siinäkin vaiheessa kun miehen teot ovat selvinneet, Rose on valmis puolustamaan miestään.
Sam Riley on hyvä roolissaan, sopivan vastenmielinen. Hänestä tuli häiritsevässä määrin mieleen nuori Jussi Jurkka. Andrea Riseborough on aivan mahtava Rose. Täydellisen ärsyttävä. Roolisuorituksensa pelastaa elokuvassa paljon. Helen Mirrenin hahmo änkeää leffan edetessä sivuhahmosta tapahtumien keskipisteeseen. Hienoa näyttelijää toki seurasi mielellään. "Bongaa tuttu brittinäyttelijä" -pelissä ilahduin RocknRollasta tuttujen Geoff Bellin ja Nonso Anozien näkemisestä.
Elokuvaan luotu 60-luvun ajankuva oli suorastaan herkullista katsottavaa kaikkine yksityiskohtineen. Esimerkiksi se, että Kiten (Geoff Bell) vanhan takin reunassa oli ongenkoukkuja. Tarpeisto oli myös onnistunut löytämään vanhat pelikortit, jotka saivat ansaitsemansa zoomauksen.
Leffa oli kaikin puolin hyvin tehty, mutta ei ihan mun juttuni. Elokuvan ensi-ilta on tulevana perjantaina ja sitä ennen voi katsoa trailerin täältä.
***
Brighton Rock (2010)
Ohjaus: Rowan Joffe
Pääosissa: Sam Riley, Andrea Riseborough, Helen Mirren, John Hurt.
Pinkey ja Rose ovat mielenkiintoisia hahmoja; kaksi sekopäätä löysi toisensa. Aluksi annetaan ymmärtää, että Pinkey alkoi oikeasti välittää Rosesta. Suunnilleen elokuvan puolessavälissä totuus valkenee - kaikille muille paitsi Roselle. Sinisilmäinen tyttö on täysin Pinkeyn hyväksikäytettävissä. Rosea olisi tehnyt mieli ravistella, "herää pahvi!", niin kuin Ida yrittääkin parhaansa mukaan. Toisaalta Rosen omistautuminen miehelle oli koskettavaa. Että siinäkin vaiheessa kun miehen teot ovat selvinneet, Rose on valmis puolustamaan miestään.
Sam Riley on hyvä roolissaan, sopivan vastenmielinen. Hänestä tuli häiritsevässä määrin mieleen nuori Jussi Jurkka. Andrea Riseborough on aivan mahtava Rose. Täydellisen ärsyttävä. Roolisuorituksensa pelastaa elokuvassa paljon. Helen Mirrenin hahmo änkeää leffan edetessä sivuhahmosta tapahtumien keskipisteeseen. Hienoa näyttelijää toki seurasi mielellään. "Bongaa tuttu brittinäyttelijä" -pelissä ilahduin RocknRollasta tuttujen Geoff Bellin ja Nonso Anozien näkemisestä.
Elokuvaan luotu 60-luvun ajankuva oli suorastaan herkullista katsottavaa kaikkine yksityiskohtineen. Esimerkiksi se, että Kiten (Geoff Bell) vanhan takin reunassa oli ongenkoukkuja. Tarpeisto oli myös onnistunut löytämään vanhat pelikortit, jotka saivat ansaitsemansa zoomauksen.
Leffa oli kaikin puolin hyvin tehty, mutta ei ihan mun juttuni. Elokuvan ensi-ilta on tulevana perjantaina ja sitä ennen voi katsoa trailerin täältä.
Brighton Rock (2010)
Ohjaus: Rowan Joffe
Pääosissa: Sam Riley, Andrea Riseborough, Helen Mirren, John Hurt.
Tunnisteet:
Andrea Riseborough,
arvostelu,
Helen Mirren,
John Hurt,
kirjasta leffaksi,
kolme tähteä,
Rowan Joffe,
Sam Riley,
trilleri
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



















