Green Lantern (2011)

Odotin Green Lanternia innokkaasti, kuten kunnon (Mark Strong -)fanin kuuluu. Odotin elokuvan olevan parhaassa tapauksessa jotain Star Trekin tyyppistä ja pahimmassa tapauksessa Superman Returnsin tasoa. Tiedostin ettei elokuva todennäköisesti tee suomalaiseen katsojaan sellaista vaikutusta, kuin alkuperäisestä sarjakuvasta edes jotain tietävään amerikkalaisyleisöön. Jossain arvostelussa leffalle oli jo ehditty antaa kaksi tähteä, joten odotukset olivat kieltämättä aika matalalla teatteriin mennessäni. Ja siltikin petyin.

Sarjakuvissa on tietysti aikaa paneutua päähenkilön taustoihin ja liian suuri osa siitä oli ängetty mukaan tarinaan. Taivaalta putoavaa avaruusolentoa ei juuri ihmetelty, saati hänen mukanaan tuomaa taikasormusta. Hal Jordan (Ryan Reynolds) ottaa aika lunkisti vastaan saamansa supervoimat.

Elokuvaan on sotkettu Jordanin taustat, kaikki perheenjäsenet sekä rakkauselämä, tohtori Hammondin taustat ja hänen kehittymisensä pahikseksi, sekä koko universumia uhkaava mystinen voima Parallax. Ai niin, ja jossain välissä Jordan koulutetaan green lanterniksi - vihreäksi lyhdyksi - jolloin hän on valmis laittamaan pahiksille kampoihin. On epäselvää kuka on varsinaisesti tarinan pääpahis, joten Hammond ja Parallax kukistuvat sopivasti samassa taistelussa. Mark Strongin esittämän Sinestron tarinakin kulkee taustalla, mutta hän muuttuu pahikseksi vasta lopputekstien jälkeen. Niin, ei kannata kiirehtiä pois leffateatterista vaan katsoa rauhassa loppuun asti.

Ryan Reynolds ja Blake Lively edustavat suunnilleen täydellistä Hollywood-ulkonäköä tällä hetkellä, joten mikäs heitä oli katsellessa. Tarinansa ei vaan jaksanut kiinnostaa, eikä Lively ole erityisen hyvä näyttelijä. Vaan eipä Mark Strongkaan montaa ilmettä tässä elokuvassa päässyt näyttämään.

**
Green Lantern (2011)
Ohjaus: Martin Campbell
Pääosissa: Ryan Reynolds, Blake Lively, Peter Sarsgaard, Mark Strong, Tim Robbins.

Casino Royale (2006)

Daniel Craigin aikakaudella Bond-elokuvat on laitettu uuteen uskoon. Casino Royalella on tyylillisesti hyvin vähän tekemistä aiempien ns. perinteisten bondien kanssa - siitä huolimatta, että Martin Campbell on tätä ennen ohjannut jo yhden sarjan elokuvan, Goldeneyen. Q-osasto loistaa poissaolollaan, James Bond näyttää venäläiseltä pääpahikselta ja Felix Leiter on vaihtanut ihonväriä - muutamia eroavaisuuksia mainitakseni. Uhkapelejä sentään pelataan.

Casino Royale on ihan mukiinmenevä toimintaelokuva, mutta ei sen enempää. Pitäisin siitä ehkä enemmän, jos se ei olisi (tai yrittäisi olla) Bond-elokuva, ja jos Vesper Lyndin roolissa olisi kuka tahansa muu kuin Eva Green. Koko juonikuvio, jossa James Bond rakastuu, tuntuu typerältä. Sen lisäksi - vaikka bondeissa onkin kautta aikojen ollut erikoisesti nimettyjä naisia - miksi Vesper? Nimenä outo ja sanana ruma.

Daniel Craig sopii toimintatähdeksi. Vaikka en häntä katsoessani näekään James Bondia - tässä elokuvassa ainakaan. Mies on kuitenkin pumpattu sellaiseen kuntoon, että häntä katselee oikein mielellään.

Edit 22.8.2015: Useammankin uudelleenkatselun jälkeen on todettava, että Casino Royale on loistava ja viihdyttävä toimintaelokuva. Se on toki edelleen mielestäni liian sentimentaalinen bondiksi. Ja Eva Green on edelleen mielestäni ärsyttävä roolissaan, mutta Vesper Lynd saa onneksi leffassa ansionsa mukaan. Leffa on myös aavistuksen liian pitkä. 

   Joka tapauksessa visuaalisesti toimiva action-pätkä. Mads Mikkelsen on loistava roolissaan, vaikka hahmonsa kuoleekin melko varhain, mikä on pääpahiksille epätyypillistä. Daniel Craig on hyvä valinta toimintasankariksi.

   Muutan elokuvan pisteytyksen kolmesta tähdestä neljään. Koska Casino Royale on enemmän kuin 'ihan jees'.

****
Casino Royale (2006)
Ohjaus: Martin Campbell
Pääosissa: Daniel Craig, Eva Green, Mads Mikkelsen, Judi Dench, Giancarlo Giannini, Jeffrey Wright, Tobias Menzies.

---

Muita sarjasta arvosteltuja:

Salainen agentti ja tohtori No (1962)

Salainen agentti 007 Istanbulissa (1963)

007 ja Kultasormi (1964)

007 ja kultainen silmä (1995)

Huominen ei koskaan kuole (1997)

Kun maailma ei riitä (1999)

007 ja kultainen silmä (1995)

Käsittämätöntä, että siitä on jo 15 vuotta kun Pierce Brosnan astui James Bondin saappaisiin ja toi kaivatun piristysruiskeen elokuvasarjaan. Se hyvä puoli elokuvissa onkin, että vaikka maailma muuttuu ja toimintasankarit vanhenee, elokuva taltioi heidät sellaisina kuin he silloin olivat.

Kultainen silmä (kuten kaikki joissa Brosnan on pääosassa) on vielä hyvin perinteistä Bondia. Kaikki ainekset ovat kohdallaan: kauniita naisia jotka ovat heikkoja Bondin edessä, karismaattinen pääpahis ja hänen murhanhimoiset kätyrinsä, korttipelejä ja vodkamartineja kasinolla, Bondin ollessa kylmä, komea ja sanavalmis. Uudet tuulet alkoivat vasta Daniel Craigin myötä.

"Close the door Alec, there's a draft!"

Brosnan sopii ulkoisesti Bondiksi kuin nenä päähän. Sean Bean on myös ollut tuolloin 15 vuotta nuorempi. On ne ollut komeita poikia. Famke Janssen erottuu sekopääroolissaan porukasta edukseen. Ei edes muista katselevansa muualtakin tuttua näyttelijää, vaan näkee koko ajan Xenia Onatoppin. Juuri niin hyvä hän roolissaan on. Judi Denchiä on ilo katsella M:nä. Tiettyä ensimmäisen elokuvan kankeutta on nähtävissä, mutta roolinsa paranee matkan varrella.

"Show me the rose."

Ainoa vika Brosnanin Bondeissa on se, että ne on tullut nähtyä miljoona kertaa. Repliikitkin muistaa jo suunnilleen ulkoa. Alla oleva traileri ei kerro tarinasta juuri mitään, mutta se nyt ei näissä olekaan olennaisinta. Video täältä.

****
007 ja kultainen silmä (GoldenEye, 1995)
Ohjaus: Martin Campbell
Pääosissa: Pierce Brosnan, Sean Bean, Famke Janssen, Izabella Scorupco, Judi Dench, Robbie Coltrane, Alan Cumming, Desmond Llewelyn, Samantha Bond.

Pimeyden ytimessä (2010)

Mel Gibsonin paluu valkokankaalle oli tyyyylsää katsottavaa. Gibson on poliisi Tom Craven, jonka aikuinen tytär Emma ammutaan isänsä kotiovelle. Siihen jännitys sitten loppuikin ja oikeastaan kaikki sen jälkeen oli tosi pitkäveteistä. Kannattaa katsoa mielummin se Taken, johon tätä aiemmin vertasin. Oli monta kertaa parempi.

Gibson hoiti sinänsä oman osansa ihan mallikkaasti, eikä tarina ollut täynnä kliseitä. Mutta meno oli vaan niin pirun hidasta, että meinasin nukahtaa sohvalle. Muut näyttelijät olivat tuntemattomampia. Danny Huston oli oikeastaan ainoa ennestään tuttu nimi. Siinä jälleen yksi näyttelijä josta pidän ja sopi limanuljaskarooliinsa loistavasti. Cravenin tytärtä esittänyt Bojana Nocakovic oli todella mitäänsanomaton tapaus.

Lyhyenlännän Gibsonin rinnalle oli sitten valittu kaikista pisimmät miesnäyttelijät: Gibson 177 cm, Huston 188 cm, Peter Hermann 196 cm. Pisti vähän silmään. :)

*
Pimeyden ytimessä (Edge of darkness, 2010)
Ohjaus: Martin Campbell
Pääosissa: Mel Gibson, Danny Huston, Bojana Novakovic, Ray Winstone.