Uskomatonta mutta tämä tarinaidea toimii! Toisaalta elokuvassa on jonkinverran suoraan edellisestä leffaversiosta kopioituja kohtauksia ja repliikkejä. Toisaalta tällä kertaa on ihan normaalia että maailmassa on zombeja ja aatelisneidot opettelevat taistelemaan. Leffa eteneekin loppua kohden kunnon fantasiaseikkailuksi. Jos Ylpeys ja ennakkoluulo:n tarina ei ole ennestään tuttu, hahmokaarti saattaa jäädä katsojalle epäselväksi.
Lily Evans on varteenotettava pääroolissa. Sam Rileylla on ruma ääni. Lena Headey on ihanan erilainen lady Catherine.
Perustuu Seth Grahame-Smithin kirjaan. Joka tietysti perustuu Jane Austenin kirjaan. Mielenkiintoinen knoppitieto: Myös Abraham Lincoln: Vampire Hunter on Grahame-Smithin kirja.
****
Pride and Prejudice and Zombies (2016)
Ohjaus: Burr Steers
Pääosissa: Lily James, Sam Riley, Sally Phillips, Charles Dance, Lena Headey, Matt Smith.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sam Riley. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sam Riley. Näytä kaikki tekstit
tiistai 20. maaliskuuta 2018
keskiviikko 26. elokuuta 2015
Maleficent - Pahatar (2014)
Elokuva on kertovinaan mitä prinsessa Ruususen tarinassa oikeasti tapahtui. Tykkään satuihin pohjautuvista leffoista ja seikkailusta. Silti Maleficent on tylsä. Angelina Jolie on ihan hyvä nimiroolissa ja leffa on hienon näköinen. Tarina lässähtää edetessään, eikä loppuratkaisu onnistu yllättämään.
**
Maleficent - Pahatar (2014)
Ohjaus: Robert Stromberg.
Pääosissa: Angelina Jolie, Elle Fanning, Sharlto Copley, Sam Riley, Juno Temple, Imelda Staunton, Kenneth Cranham.
**
Maleficent - Pahatar (2014)
Ohjaus: Robert Stromberg.
Pääosissa: Angelina Jolie, Elle Fanning, Sharlto Copley, Sam Riley, Juno Temple, Imelda Staunton, Kenneth Cranham.
Tunnisteet:
Angelina Jolie,
arvostelu,
fantasia,
Imelda Staunton,
Juno Temple,
kaksi tähteä,
Sam Riley,
Sharlto Copley
maanantai 31. tammikuuta 2011
Brighton Rock (2010)
Graham Greenen kirjaan perustuvan elokuvan keskiössä on pikkurikollinen Pinkey (Sam Riley). Pinkeyn surmatessa toisen jengiläisen, tarjoilijatyttö Rose (Andrea Riseborough) on kohtalokas todistaja. Pinkey alkaa liehitellä Rosea, jotta tämä ei kertoisi tietojaan poliisille. Helen Mirren on Ida, Rosen esimies, joka yrittää estää tyttöä sotkeutumasta Pinkeyn kaltaiseen mieheen.
Pinkey ja Rose ovat mielenkiintoisia hahmoja; kaksi sekopäätä löysi toisensa. Aluksi annetaan ymmärtää, että Pinkey alkoi oikeasti välittää Rosesta. Suunnilleen elokuvan puolessavälissä totuus valkenee - kaikille muille paitsi Roselle. Sinisilmäinen tyttö on täysin Pinkeyn hyväksikäytettävissä. Rosea olisi tehnyt mieli ravistella, "herää pahvi!", niin kuin Ida yrittääkin parhaansa mukaan. Toisaalta Rosen omistautuminen miehelle oli koskettavaa. Että siinäkin vaiheessa kun miehen teot ovat selvinneet, Rose on valmis puolustamaan miestään.
Sam Riley on hyvä roolissaan, sopivan vastenmielinen. Hänestä tuli häiritsevässä määrin mieleen nuori Jussi Jurkka. Andrea Riseborough on aivan mahtava Rose. Täydellisen ärsyttävä. Roolisuorituksensa pelastaa elokuvassa paljon. Helen Mirrenin hahmo änkeää leffan edetessä sivuhahmosta tapahtumien keskipisteeseen. Hienoa näyttelijää toki seurasi mielellään. "Bongaa tuttu brittinäyttelijä" -pelissä ilahduin RocknRollasta tuttujen Geoff Bellin ja Nonso Anozien näkemisestä.
Elokuvaan luotu 60-luvun ajankuva oli suorastaan herkullista katsottavaa kaikkine yksityiskohtineen. Esimerkiksi se, että Kiten (Geoff Bell) vanhan takin reunassa oli ongenkoukkuja. Tarpeisto oli myös onnistunut löytämään vanhat pelikortit, jotka saivat ansaitsemansa zoomauksen.
Leffa oli kaikin puolin hyvin tehty, mutta ei ihan mun juttuni. Elokuvan ensi-ilta on tulevana perjantaina ja sitä ennen voi katsoa trailerin täältä.
***
Brighton Rock (2010)
Ohjaus: Rowan Joffe
Pääosissa: Sam Riley, Andrea Riseborough, Helen Mirren, John Hurt.
Pinkey ja Rose ovat mielenkiintoisia hahmoja; kaksi sekopäätä löysi toisensa. Aluksi annetaan ymmärtää, että Pinkey alkoi oikeasti välittää Rosesta. Suunnilleen elokuvan puolessavälissä totuus valkenee - kaikille muille paitsi Roselle. Sinisilmäinen tyttö on täysin Pinkeyn hyväksikäytettävissä. Rosea olisi tehnyt mieli ravistella, "herää pahvi!", niin kuin Ida yrittääkin parhaansa mukaan. Toisaalta Rosen omistautuminen miehelle oli koskettavaa. Että siinäkin vaiheessa kun miehen teot ovat selvinneet, Rose on valmis puolustamaan miestään.
Sam Riley on hyvä roolissaan, sopivan vastenmielinen. Hänestä tuli häiritsevässä määrin mieleen nuori Jussi Jurkka. Andrea Riseborough on aivan mahtava Rose. Täydellisen ärsyttävä. Roolisuorituksensa pelastaa elokuvassa paljon. Helen Mirrenin hahmo änkeää leffan edetessä sivuhahmosta tapahtumien keskipisteeseen. Hienoa näyttelijää toki seurasi mielellään. "Bongaa tuttu brittinäyttelijä" -pelissä ilahduin RocknRollasta tuttujen Geoff Bellin ja Nonso Anozien näkemisestä.
Elokuvaan luotu 60-luvun ajankuva oli suorastaan herkullista katsottavaa kaikkine yksityiskohtineen. Esimerkiksi se, että Kiten (Geoff Bell) vanhan takin reunassa oli ongenkoukkuja. Tarpeisto oli myös onnistunut löytämään vanhat pelikortit, jotka saivat ansaitsemansa zoomauksen.
Leffa oli kaikin puolin hyvin tehty, mutta ei ihan mun juttuni. Elokuvan ensi-ilta on tulevana perjantaina ja sitä ennen voi katsoa trailerin täältä.
Brighton Rock (2010)
Ohjaus: Rowan Joffe
Pääosissa: Sam Riley, Andrea Riseborough, Helen Mirren, John Hurt.
Tunnisteet:
Andrea Riseborough,
arvostelu,
Helen Mirren,
John Hurt,
kirjasta leffaksi,
kolme tähteä,
Rowan Joffe,
Sam Riley,
trilleri
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




