Sunshine (2007)

On vuosi 2057. Aurinko on sammumassa ja maapallolla on jääkausi. Kahdeksanhenkinen miehistö on aluksellaan matkalla räjäyttämään pommin aurinkoon, jotta tähti syttyisi uudelleen. Lähtötilanne ei kuulosta siltä, että jaksaisin elokuvaan tarttua. Katsoin tämän tietysti vain Markin sivuroolin takia.

Mutta himskatti sentään, että elokuva yllätti! Se on alusta loppuun asti visuaalisesti hieno ja käsittämättömän kiehtova. Melkein unohdin syödä leffaevääni.

Yksikään miehistön jäsenistä ei erityisesti nouse esille. Hahmot ovat mukavan tavallisia ja realistisia. Pidän Cillian Murphysta ja Michelle Yeoh'sta ja hyvin hoitivat hommansa tässäkin. Elokuva kertoo sen verran riskialttiista tehtävästä, että jo etukäteen arvasin loppuratkaisun olevan vähemmän onnellinen. Näyttelijöiden tunnettavuuden perusteella pystyi päättelemään kuka kuolee seuraavaksi.

Markia en ole nähnytkään näin sekopäisessä roolissa, esittäessään mieleltään järkkynyttä miehistön jäsentä. Hienosti luotu leffapahis, jota ei kertaakaan näytetty kunnolla - vaikka maskeerauksen tekemiseen olikin käytetty kuusi tuntia. Se käden repeäminen oli aika ällöttävää. Elokuva ei ollut muuten erityisen pelottava, mutta ikäraja 13 on ihan paikallaan.

Sunshinea on moitittu kahtiajakoisuudesta ja puolenvälin jälkeen meno muuttuukin kovasti. Mielestäni muutoksen tuonut juonenkäänne oli todella mielenkiintoinen. Meikäläisellä ainakin nousi pulssi, kun tajusin mistä on kyse. Onneksi en tietänyt sitä etukäteen.

Tarina ei ole erikoinen, mielenkiintoisesta aiheesta huolimatta. Sen sijaan itse elokuva oli paikoin omituinen, välillä piti katsoa todella tarkkaan ettei putoa kärryiltä. Ja kerran jopa kelasin taaksepäin varmistaakseni että olin nähnyt oikein. Tarinassa on aukkoja ja epäloogisuuksia, mutta visuaalinen ilme ja äänimaailma takaavat täydet viisi tähteä.

Miten paljon hienoja elokuvia sitä pölyttyykään videovuokraamon hyllyissä!?

*****
Sunshine (2007)
Ohjaus: Danny Boyle
Pääosissa: Cillian Murphy, Michelle Yeoh, Cliff Curtis, Chris Evans, Rose Byrne, Benedict Wong, Troy Garity, Hiroyuki Sanada, Mark Strong. 

Babylon A.D. (2008)

Tässä tulevaisuuteen sijoittuvassa toimintapätkässä Vin Diesel on Toorop (voi hyvänen aika miten typerä roolinimi). Mies on jonkin sortin palkkamurhaaja - tietty - joka saa tehtäväkseen kuskata nuoren Auroran Venäjältä Yhdysvaltoihin. Tietysti kaikki ei ole ollenkaan sitä miltä näyttää jne.

En todellakaan fanita Vin Dieseliä. Miehellä on kaikki toimintasankarin ulkoiset avut ihan kohdallaan, mutta muuten ei lämmitä. Katsoin tämän tietysti vain Mark Strongin sivuroolin takia. Roolinsa ei ole kovin iso, eikä todellakaan töidensä parhaasta päästä, vaikka ei tässä juuri annetakaan mahdollisuutta loistaa. Hahmonsa näyttää ihan hyvältä niissä vaatteissa, jos nyt sitä blondattua tukkaa ei näytetä liikaa.

Oli mukavaa nähdä Michelle Yeoh jälleen tositoimissa Bondin jälkeen. Auroran roolissa nähtävä Mélanie Thierry vaikutti taitavalta näyttelijältä, mutta hahmonsa oli todella ärsyttävä.

Periaatteessa kaikki näyttelijät onnistuvat ihan hyvin. Ehkä vika onkin enemmän ohjauksessa ja leikkauksessa. Leffassa on huonoa dialogia ja joitain repliikkejä on sijoitettu todella huonosti, niin että näyttelijälle tulee kiire sanoa ne. Eniten häiritsi se, että juuri kun oli viitattu Auroran pitävän Tooropia jonkilaisena isähahmona, näille tulikin sutinaa. Aargh. Auroran isästä myös vihjailtiin pitkin matkaa, mutta hahmo esiteltiin aivan liian myöhään. Tämän uuden hahmon onnettomaksi tehtäväksi jäi sitten selittää katsojalle tarinan aukkoja.

Elokuvan perusidea on ihan hyvä ja siitä olisi saanut varmasti aikaan paljon paremmankin tekeleen. Tulevaisuuden maailma on kiehtova ja ihanan mielikuvituksellinen. Leffa on myös paikoin ihan komeata katsottavaa.

Mielenkiintoinen fakta matkan varrelta: Olen aina kuvitellut, että Vin Diesel on todella pitkä, mutta Mark näytti melkein pidemmältä. Joten piti tarkistaa; Mark on 188 cm ja Vin Diesel 183 cm. Että se siitä.

**
Babylon A.D. (2008)
Ohjaus: Mathieu Kassovitz
Pääosissa: Vin Diesel, Michelle Yeoh, Mélanie Thierry, Mark Strong, Gérard Depardieu, Lambert Wilson, Charlotte Rampling.

Huominen ei koskaan kuole (1997)

Tämä on yksi suosikkibondeistani ja olen nähnyt elokuvan noin satamiljoonaa kertaa. Pierce Brosnan on vielä kuuma, Michelle Yeoh on aivan mahtava roolissaan vaikkei varsinaisesti hurmaa näyttelijäntaidoillaan, ja kuin kirsikkana kakun päällä ovat Teri Hatcher ja Jonathan Pryce. Sivuroolit on myös castattu hyvin. Pääpahiksen kätyrinä Götz Otto, monen Bond-sivuroolin Joe Don Baker, sekä Vincent Schiavelli tohtori Kaufmanina. Viimeksimainittu esiintyy tasan yhdessä kohtauksessa, mutta se onkin yksi elokuvan parhaita hetkiä.

Muistan miten innoissani olin tästä leffasta jo sen ilmestyessä. Olin 12-vuotias. En tosin muista olinko sitä katsomassa leffateatterissa - todennäköisesti kyllä, mutta ei mitään muistikuvia. Sen sijaan muistan kaikki ne lehtijutut ja miten cool Michelle Yeoh oli. Teri Hatcher oli ennen tätä elokuvaa minulle Lois Lane ja siksi pidin hänestä. Ei sillä, pidän vieläkin. Bondin ja Parisin suhde jaksaa kiinnostaa edelleen.

Tässä leffassa on kaksi Bond-historian parasta takaa-ajo -kohtausta. Se jossa Bond ohjaa autoaan takapenkillä maaten, on oikein viihdyttävä. Mutta vielä parempi on Bondin ja Wai-Linin ikimuistoinen moottoripyöräseikkailu. Siinä on tyyliä. (Kuva alla.)

Elliot Carverin rooliin oli ennen Jonathan Prycea kiinnitetty Anthony Hopkins, joka olisi kieltämättä tuonut mielenkiintoisen lisän elokuvaan. Mutta ei Prycekaan huono ole. Leffassa nähdään myös vielä suurta läpimurtoaan odottava Gerard Butler sanomassa yksi repliikki.

****
Huominen ei koskaan kuole (Tomorrow Never Dies, 1997)
Ohjaus: Roger Spottiswoode
Pääosissa: Pierce Brosnan, Teri Hatcher, Jonathan Pryce, Michelle Yeoh, Götz Otto, Joe Don Baker, Judi Dench, Samantha Bond.

---
Muita sarjasta arvosteltuja:
007 ja kultainen silmä (1995)