Angel (2007)

Angel menee kertaheitolla ärsyttävimpien leffasankarittarien joukkoon! Sinne vaan, Bella Swanin ja Tess Durbeyfieldin kanssa!

Angel (Romola Garai) haluaa kirjailijaksi ja on valmis tekemään mitä tahansa haaveensa eteen. Lopulta Angel onnistuu ja hänestä tulee maailmankuulu. Siitä huolimatta, että kohtelee koko ajan kaikkia läheisiään paskamaisesti. Angel kohottaa vähän miehistä ammattiylpeyttä (eikä tämä ole kiertoilmaisu millekään) ja onnistuu samaan aviomiehekseen taidemaalari Esmen (Michael Fassbender). Lopulta kaikki menee kuitenkin pieleen, Esme lähtee sotaan ja haavoittuu ja alkaa käydä vieraissa jne.

Vaikka elämä siis lopulta koettelee Angelia, ei hahmo kehity henkisesti yhtään. Eli huonosti käsikirjoitettu / ohjattu / näytelty hahmo. Angel on ylimielinen, itsekäs, rehvakas, töykeä, epäkohtelias ja lapsellinen, ihan elokuvan alusta loppuun asti. Varsinkin omaa äitiään Angel kohtelee törkeästi ja kuitenkin tämän kuoleman jälkeen kertoo äidistään ties mitä valheita, jotta äiti vaikuttaisi ns. paremmalta ihmiseltä kuin olikaan. Michael Fassbender on loistava ja Esme on hahmonakin mielenkiintoisempi. Miksi tämä siis ylipäätään on elokuva Angelista!? Kammottava akka.

*
Angel (2007)
Ohjaus: Francois Ozon.
Pääosissa: Romola Garai, Michael Fassbender, Sam Neill, Charlotte Rampling.

Jurassic Park (1993)

"God creates dinosaurs. God destroys dinosaurs. God creates man. Man destroys God. Man creates dinosaurs."
"Dinosaurs eat men. Woman inherit the Earth."

Aikanaan uraauurtava elokuva, joka sai kaikki maailman lapset kiinnostumaan dinosauruksista. Steven Spielberg on nero. Tarinan teho ei ole vieläkään juuri hiipunut, vaikka tämä on nähty jo satamiljoonaa kertaa. Sam Neill on sympaattinen ja Jeff Goldblum onnistuneesti vähän dorka. Näyttelijöistä voi oikeastaan summata, että miehet onnistuvat ja naiset ovat ärsyttäviä. 

Kävin siis hiljattain katsomassa sen uuden, eli Jurassic Worldin.

****
Jurassic Park (1993)
Ohjaus: Steven Spielberg.
Pääosissa: Sam Neill, Laura Dern, Jeff Goldblum, Richard Attenborough, Samuel L. Jackson, BD Wong, Wayne Knight.

Omen III - 7 tikaria (1981)

Damien Thorn (Sam Neill) on kasvanut miehen ikään. Hän on rikas, menestyvä, karismaattinen ja täysin sinut pahuutensa kanssa.

Kolmas Omen-elokuva on huomattavasti edellistä mielenkiintoisempi, koska se on niin ristiriitainen. Sam Neill tekee aikuisesta Damienista sopivan hurmaavan ja kaksoiselämää viettävä yritysjohtaja on mielenkiintoinen hahmo. Ketunmetsästyskohtaus oli myös mielenkiintoinen ja nosti elokuvan pisteitä.
   Damien kuitenkin juttelee sihteerinsä kanssa siitä kuinka hän on Antikristus, värvää itselleen kannattajia ja rukoilee isäntäänsä kartanonsa vintillä. Huvitti myös Jeesus Nasaretilaisen uudelleensyntymä tavalliseen lähiöön. Leffassa siis etsittiin kaikki poikavauvat, koska maan pinnalle oli Antikristuksen lisäksi ilmestynyt Jeesus Kristus. Ja lopussahan joku jumalhahmo ilmeisesti laskeutui taivaasta. Voi anna mun kaikki kestää.
   Kun Damien Thorn alkoi tapailla toimittajanaista (Lisa Harrow), hiipi mieleen väistämättä kysymys siitä, miten Antikristus harrastaa seksiä. Sehän siinä sitten selvisikin ja mustelmilla oleva nainen oli tässä yhteydessä jotenkin koominen, vaikka se oli tuskin tarkoitus.

***
Omen III - 7 tikaria (The Final Conflict: Omen III, 1981)
Ohjaus: Graham Baker.
Pääosissa: Sam Neill, Lisa Harrow, Don Gordon.

---
Muita sarjasta arvosteltuja:
Omen - ennustus (1976)
Omen II - kirous (1978)

Skin (2008)

Tositapahtumiin perustuva tarina tummaihoisesta Sandra Laingista, joka syntyi Etelä-Afrikassa apartheidin aikaan valkoihoisille vanhemmille. Vanhempansa ajattelevat tytön olevan valkoinen ja haluavat sen näkyvän virallisissa papereissa - seikka joka aiheuttaa Sandralle myöhemmin paljon harmia. Lopulta Sandra ei sopeudu mihinkään; hän ei ole tarpeeksi musta, eikä tarpeeksi valkoinen.

Tarina on takuulla mielenkiintoinen. Tosin näin erikoisesta tarinasta olisi saanut irti enemmänkin. Pääroolissa nähtävä Sophie Okonedo ei herättänyt suuria tunteita. Sen sijaan vanhempia esittävät Sam Neill ja Alice Krige onnistuvat hienosti, eli ovat paikoin raivostuttavia. Elokuva oli aika raskasta katsottavaa, varsinkin alkupuolella. Ihmisten tietämättömyys ja typeryys on niin uskomatonta. Tuskin jaksaisin katsoa tätä toiste. Trailerin voi tsekata täältä.

***
Skin (2008)
Ohjaus: Anthony Fabian
Pääosissa: Sophie Okonedo, Sam Neill, Alice Krige.

Wimbledon (2004)

Peter Colt (Paul Bettany) on tennisammattilainen, jonka ura alkaa olla ehtoopuolella. Hän osallistuu uransa viimeiseen turnaukseen ja rakastuu siinä sivussa Lizzie Bradburyyn (Kirsten Dunst), joka on tenniksen nuori lupaus.

Wimbledon on ihan mukavaa sunnuntaiviihdettä ja voisin joskus katsoa sen aikani kuluksi uudestaan. Elokuva ei kuitenkaan tuo mitään uutta romanttisen komedian genreen, vaikka onkin hieman keskivertoa siirappisempi. Paul Bettany on oikein hyvännäköinen, ja sympaattinen näyttelijä muutenkin. Kirsten Dunst ei erityisesti lämmitä.

Leffaa katsoessa tekee mieli alkaa pelaamaan tennistä. Tosin voin kuvitella, että lajista jotain tietävät pitävät turnauskuvausta kaikkea muuta kuin realistisena. (Traileri täältä.)

***
Wimbledon (2004)
Ohjaus: Richard Loncraine
Pääosissa: Paul Bettany, Kirsten Dunst, Sam Neill, James McAvoy, Jon Favreau.